Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirje 2/2025

Raskaan liikenteen tarpeet, teiden kunnossapito ja tienpidon rahoitus puhuttivat Uudenmaan Tiefoorumissa.

Uudenmaan ELY-keskus järjesti toukokuussa Helsingissä ensimmäisen Tiefoorumin, jonka tärkeimpänä kohderyhmänä olivat raskaan liikenteen ja elinkeinoelämän eri toimijat. Tilaisuus tarjosi katsauksen tienpidon nykytilanteeseen ja haasteisiin, ja toimi toivottuna keskustelunavauksena.

Tienpito osana elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä

Varsinaisen ohjelman käynnisti Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen johtaja Päivi Nuutinen, joka painotti vuoropuhelun merkitystä:

”Tämän tilaisuuden tavoitteena on lisätä ymmärrystä tienpidon reunaehdoista.”

Nuutinen totesi, että asiakastyytyväisyyttä tienpitoon mitataan monella tavalla, palautetta saadaan paljon ja se on tärkeää toiminnan suunnittelussa. Väylävirasto mittaa tienkäyttäjien tyytyväisyyttä talvella ja kesällä ja Nuutinen kävi yleisölle läpi viime vuoden kesän ja talven Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen havaintoja lävitse.

Nuutinen korosti, että elinkeinoelämän kuljetukset ovat ELY-keskukselle keskeinen prioriteetti. Päivittäinen tien kunto ja palvelutaso vaikuttavat suoraan logistiikan sujuvuuteen, ja ELY-keskus toimii tässä avainasemassa. Hän muistutti myös, että tienpidon rahoitus on vahvasti sidoksissa hallituksen talouspäätöksiin. Vaikka perusväylänpito on saanut lisärahoitusta viime vuosina, kustannustason nousu ja rahoituksen palautuminen selvästi nykyistä alemmalle perustasolle vuonna 2027 luovat epävarmuutta.

Ajankohtaisissa asioissa Nuutinen nosti esiin Helsingin seudun MAL-sopimukseen liittyvän selvityksen alueen pääväylien valtakunnallisesta merkityksestä, jossa haetaan etenemispolkua tiivistyvän asumisen ja valtakunnallisen liikenteen yhteensovittamisessa.

Nuutinen kertoi myös valmistelussa olevasta aluehallintouudistuksesta, jonka myötä ELY-keskusten toiminta siirtyy vuoden 2026 alussa perustettaville alueellisille elinvoimakeskuksille. Aluehallintouudistuksessa perustetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto, johon siirtyy pääosa nykyisten ELY-keskusten ympäristötehtävistä. ELY-keskusten nykyiset liikennetehtävät sijoittuvat elinvoimakeskuksiin poislukien julkisen henkilöliikenteen tehtävät, jotka sijoittuvat jatkossa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin. Uudenmaan ELY-keskuksen nykyisistä liikennetehtävistä Kanta-Hämeen liikennetehtävät hoidetaan jatkossa Sisä-Suomen elinvoimakeskuksessa ja Päijät-Hämeen liikennetehtävät Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksessa.

Kunnossapidon haasteet ja työkaluina käytettävät luokitukset

ELY-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Tuomas Vasama (kuvassa) käsitteli puheenvuorossaan teiden talvikunnossapidon muuttuvia haasteita. Ilmastonmuutos vaikuttaa keliolosuhteisiin, ja kunnossapidon on kyettävä vastaamaan esimerkiksi sahaaviin lämpötiloihin.

”Mitä enemmän tiellä on liikennettä, sitä korkeammat laatuvaatimukset sen kunnossapidolle on”, Vasama tiivisti.

Kunnossapitoa valvotaan urakkamallin mukaisesti pistokokeilla ja konsulttien toimesta. Vasama toi myös esiin huolensa päällystysohjelmien rahoituksen heilahtelusta, joka vaikeuttaa pitkäjänteistä kunnossapitosuunnittelua.

”Perusrahoituksella tilanne ei näytä valoisalta”, hän summasi.

ELY-keskuksen tienpidon johtava asiantuntija Eini Hirvenoja esitteli Uudenmaan ELY-keskuksen tieverkonmerkittävyysluokitusta, jota hyödynnetään yhtenä apuvälineenä tienpidon ohjelmoinnissa esimerkiksi alemmalle tieverkolle kohdistuvien toimenpiteiden keskinäiseen vertailuun tai yleiskuvan luomiseen yksittäisten teiden tilanteesta. Luokitus perustuu tieverkon äärellä sijaitsevien liikennettä ja kuljetuksia synnyttävien tekijöiden analyysiin ja näiden merkittävyystekijöiden pisteytyksen kautta tieosille saataviin pisteisiin.  Merkittävyysluokitus kattaa lähes koko Uudenmaan ELY-keskuksen alueen tieverkon pois lukien moottoritiet ja Kehä III:n rajaaman alueen.

” Keskeistä merkittävyysluokituksessa on laajan seutu- ja yhdystieverkon tarkastelu”, Hirvenoja totesi.

Merkittävyysluokitus on työkalu, jolla tuodaan tienpidon ohjelmointiin mukaan tarkempi alueellinen näkymä tien eri osien tärkeydestä liikenneverkon osana. Merkittävyysluokitusta hyödynnetään enemmän korjaustoimien priorisointiin kuin teiden kunnossapitoon liittyviin asioihin.

”Esimerkiksi päällystysohjelmaa muodostettaessa tien huonokuntoisuuteen liittyvät tekijät ovat tärkeimpiä valintakriteerejä, mutta jos kohdejoukkoa joudutaan karsimaan, voidaan merkittävyysluokitusta käyttää priorisoinnin tukena”, Hirvenoja kertoi.

Tulevaisuusnäkymät ja vuoropuhelun jatko

Tapahtumassa kuultiin lisäksi esityksiä tunneliturvallisuudesta, raskaalle liikenteelle tärkeistä taukopaikoista ja Uudenmaan liiton logistiikkavisiosta vuodelle 2050.

SKALin Etelä-Suomen kuljetusyrittäjät ry:n ja Helsingin seudun kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Mikko Voutilainen toi esiin alan muuttuvat haasteet, erityisesti muuttuvat sääolosuhteet, joiden myötä kelirikot ovat lisääntyneet ja vaihtelevan sään vaikutuksen liikenneturvallisuuteen ja työvoiman saatavuuteen.

Ensimmäinen Tiefoorumi keräsi paikalle noin 35 osallistujaa.

”Tiefoorumi kokoaa yhteen toimijat, joiden kanssa keskustelua on aiemmin käyty eri yhteistyöryhmissä. Nyt haluttiin rakentaa yhteinen foorumi, jossa näkökulmat kohtaavat laajemmin”,  summasi tilaisuuden käytännön järjestelyistä vastannut liikennejärjestelmäasiantuntija Mikko Tauriainen (kuvassa) Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Kuvat ja teksti: ELY-keskus