Uudenmaan ELY-keskuksen uutiskirje 2/2025

Uudenmaan ELY-keskuksella on ympäristöministeriön määräämä meluerikoistumistehtävä.

Melutiimi opastaa ympäristölupiin, YVA-menettelyyn ja alueidenkäyttöön liittyvissä meluasioissa ja neuvoo tarvittaessa myös mm. kuntien viranomaisia sekä muiden ELY-keskusten asiantuntijoita. Toimimme tiedon välittäjinä ympäristöministeriön ja ELY-keskusten välillä, meluasiantuntija Larri Liikonen kiteyttää tiimin roolia.
  
Uudenmaan ELY-keskuksen meluntorjunnan erikoistehtävään sisältyy mm. tukeminen haastavissa melu- ja tärinäkysymyksissä. Larri Liikonen toimii kansallisena yhteyshenkilönä Euroopan ympäristökeskuksen suuntaan.

Emilia Honkaranta astui remmiin vuoden alussa. Meluasioiden yhdistäminen nykyisen työnkuvani toiseen puoleen, eli maa-aineslain valvontatehtäviin oli toimiva ratkaisu, sillä melu ja sen torjunta liittyvät vahvasti maa-ainesten ottoon, hän toteaa.

Ympäristölupien valvonnassa tarvitaan mm. meluosaamista, joten tiimi sopii hyvin Anna Mikkolalle. Hän tekee melutehtävien lisäksi myös ympäristölupien valvontaa.

Melutiimi vastaa muun muassa EU-direktiivien mukaisten melutehtävien aikatauluissa pysymisestä. Se tukee sekä selvitysvelvollisia kaupunkeja että toisia viranomaisia selvitysten tekemisessä ja raportoinnissa. Se kokoaa valmiit selvitykset ja raportoi ne Euroopan ympäristökeskus EEA:lle – sitä kautta ne kulkeutuvat Euroopan komissiolle.

Meluntorjunta kiinnostaa

Melutiimi on yksi joka toinen vuosi pidettävien valtakunnallisten meluntorjuntapäivien järjestäjistä. Tänä vuonna tilaisuus oli yksipäiväinen ja siihen osallistuttiin Teamssin kautta. Langoilla oli yli 300 osallistujaa. Tämän vuoden aiheiksi valittiin muun muassa melun- ja tärinän torjuntakeinot sekä niiden vaikutukset kaavoituksessa. Valtaosa ELY-keskuksen meluun liittyvistä lausunnoista koskee alueidenkäyttöä. Lopulliset päätökset kaavoituksista tehdään kuntien lautakunnissa, mutta ELY-keskus pyrkii ohjaamaan, että melu ja tärinä otettaisiin huomioon alueiden käytön suunnittelussa.

- Pyrimme vaikuttamaan alueidenkäyttöön konsultoimalla ja kommentoimalla vireillä olevia kaavoja ELY-keskuksen kaavalausuntoja varten, tiimiläiset selostavat.

Ympäristömelua voitaisiin vähentää mm. suosimalla tietynmallisia asuinrakennuksia. Meluntorjunnan kannalta parhaita ratkaisuja olisivat lamellitalot. Ne ovat pitkiä, kapearunkoisia, monirappuisia rakennuksia, joiden taakse on helppo jättää suojaisa melukatve. Rakennuttajat suosivat kuitenkin nykyään pistetaloja. Tällaisten neliönmallisten rakennusten asuntojen ikkunat avautuvat usein vain yhteen suuntaan. Melua ei pääse pakoon, jos asunnon kaikki ikkunat avautuvat meluisaan suuntaan.

Melun torjuntaa hankaloittaa myös, että kaupungeissa rakennetaan nykyään aiempaa tiiviimmin. Etenkin pääkaupunkiseudulla asuinalueiksi kelpaavat nyt myös sellaiset tontit, jotka jätettiin aiemmin kaavoittamatta; vilkkaat sisääntuloväylät ja radan varret ja jopa niiden väliin jäävät kaistaleet.

Melulla suuria terveysvaikutuksia  

Ympäristömelulle altistuu koko maan osalta yli miljoona ihmistä. Suurimmat melunlähteet ovat katu-, raide- ja tieliikenne ja pääkaupunkiseudulla myös lentoliikenne, sillä onhan täällä maan vilkkain lentoasema. Kaupunkialueella aiheuttavat tärinää ja runkomelua myös raide-, raitiotie- ja metroliikenne.

Alueidenkäytöllä on suuri vaikutus sekä asuinalueella viihtymiseen, että ihmisten terveyteen. Hälinää täynnä olevaa ympäristöä ei välttämättä koeta ulkoilun kannalta miellyttäväksi. Ympäristömelu saattaa vaikuttaa myös tiedostamattomasti: uni voi olla katkonaista, mutta väsymyksen ja uupumuksen lähdettä ei tiedä.

Lähteenä käytetty valtakunnallisten Meluntorjuntapäivien 2025 materiaalia.

• EU-ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY) on laitettu täytäntöön Suomessa asetuksella 1107/2021
• Valtioneuvoston asetus meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista ja sen edeltäjillä.

Teksti ja kuvat: Memmi Ojantola