Vantaan pienvesitapaamisen teemana olivat tämän kevään tapaamisessa norot, ja aihe houkutteli paikalle ison joukon pienvesistä kiinnostuneita. Norolla tarkoitetaan vesilaissa puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista.

Tapaamisessa kuultiin esitys Vantaan kaupungin uudesta noroselvityksestä, jota esitteli Anni Vanhatalo Faunaticalta. Noroja pohdittiin myös lainsäädännön ja maankäytön suunnittelun kannalta, kun Mari Annala Suomen ympäristökeskuksesta pohjusti aihetta. Tyko Saarikko Helsingin kaupungilta kertoi puolestaan, miten Kruunuvuorenrannan noro vaikutti suunnitteluratkaisuihin. Tapaamisessa tutustuttiin myös Kormuniitynojalle palautetun historiallisen lammen pohjapatoon sekä Nissaksenpuiston noroon.

Vantaan kaupungin noroselvitys

Vantaan kaupunki on halunnut vahvistaa noroja koskevaa tietopohjaansa, jotta norot voidaan ottaa aiempaa paremmin huomioon kaavoituksessa ja rakennushankkeissa. Kaupunki on tilannut Faunaticalta noroselvityksen, jonka tavoitteena oli tuottaa mahdollisimman kattava kokonaiskuva koko Vantaan norojen tilanteesta. Kaavoitustöiden yhteydessä aiemmin tehtyjen luontoselvitysten yhteydessä noroja oli tunnistettu vain reilut puolensataa eri puolilta kaupunkia, joten tietoa tarvittiin lisää.

Kaksiosaisen noroselvityksen ensimmäisessä osassa tehtiin paikkatietotarkastelu mahdollisten norojen sijainnista. Selvityksessä hyödynnettiin jo olemassa olevia paikkatietoaineistoja, kuten Suomen Metsäkeskuksen virtausverkko- ja kosteusindeksiaineistoja, vinovalovarjosterasteria ja Vantaan kaupungin tuoreita ortoilmakuvia. Vertailuaineistona käytettiin myös ennestään tunnettuja noroja viime vuosina tehdyistä luontoselvityksistä.

Noroselvityksen toisessa osassa tarkennettiin maastotöin tietoja norojen esiintymisestä sekä luotiin kokonaiskuva Vantaan norojen esiintymisestä. Selvityksellä tuotettiin tarkkaa paikkatietoa 245 norouomasta eri puolilta kaupunkia, eli tiedon määrä lisääntyi moninkertaisesti aiempaan verrattuna. Kaikista Vantaan noroista ei silti ole edelleenkään kattavaa paikkatietoa olemassa, joten jokaisessa maankäytön muutokseen tähtäävässä hankkeessa on tarpeen selvittää norojen mahdollinen esiintyminen.

Pienvesitapaamisten lyhyt historiikki

Pienvesitapaamisia on järjestetty pääkaupunkiseudulla pian jo muutama vuosikymmen, mutta mistä kaikki sai alkunsa? Ajatus oli alun perin Katja Pellikan, joka työskenteli Helsingin kaupungilla aiemmin pienvesitutkijana ja työskentelee nykyisin Hämeen ELY-keskuksessa vesienhoidon parissa.

Kerropas Katja, miksi aloitit pienvesitapaamiset?

“Pienvesitapaamiset taidettiin aloittaa jo vuonna 2008, kun aloitin Helsingin kaupungilla pienvesitutkijana”, Katja kertoo. “Tarkoitus oli järjestää matalan kynnyksen tapaamisia, missä käytiin läpi tutkimustuloksia, opinnäytetöiden antia, kaupunkien teettämiä selvityksiä ja kunnostuksia sekä virtavesiyhdistysten tekemiä kunnostuksia ja seurantoja. Koska hulevedet muodostavat Helsingissäkin kaupunkipurojen vedestä suuren osan, käytiin tilaisuuksissa myös hulevesiasioita läpi, sillä aihepiiri ei ollut vielä tuolloin jokaisen huulilla,” Katja jatkaa. “Ja se verkostoituminen oli tietenkin se päätarkoitus”, huikkaa Katja loppuun.

Tapaamiset jäivät joksikin aikaa tauolle Katjan karattua muihin töihin, mutta niitä on nyt muutaman vuoden taas pyöritetty uusin voimin Helsingin ja Vantaan kaupunkien, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen sekä Uudenmaan ELY-keskuksen yhteistyöllä. Seuraava tapaaminen on tarkoitus järjestää syksyllä 2025 Helsingin kaupungin vetämänä lähdeteemalla.

Vesien- ja luonnonsuojelun uutiskirje 2/2025

Aiemmat Kelluslehdet!