Maatilojen ja erityisesti kotieläintilojen määrä jatkaa tasaista laskua niin koko Suomessa kuin Pohjois-Pohjanmaallakin. Kantar Agri Oy:n selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan nykyinen noin 3900 maatilaa vähenee vuoteen 2032 mennessä noin 2500 tilaan. 66 % Pohjois-Pohjanmaan maatiloista siis jatkaa – jatkajien osuus on hieman maan keskitasoa korkeampi. Jatkamishalukkuus näkyy myös sukupolvenvaihdosten määrässä, joka on ollut viime aikoina alueella nousussa.
Keskipeltoala nousee Pohjois-Pohjanmaan nykyisestä 69 hehtaarista 105 hehtaariin eli maan suurimmaksi. Lähes 40 %:lla tiloista peltoa on vuonna 2032 yli 100 hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalla on noin 1200 kotieläintilaa, mikä on noin kolmannes tilojen kokonaismäärästä. Kotieläintilojen määrä vähenee selvityksen mukaan vajaaseen kolmannekseen. Kotieläintalous pysyy alueen keskeisenä tuotantomuotona, ja viljelyssä olevan maatalousmaan määrä säilyy lähes ennallaan.
Nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maatilojen myyntituloista tulee 62 % maidosta, 17 % naudasta ja 7 % siasta. Viljan, perunan ja muun kasvitulon osuus on yhteensä 15 %. Myyntitulojen osuus kaikista maatilatalouden tuloista on 47 %. Alueen maatilojen tulovirroista tulee 18 % sivuansioista tai liitännäiselinkeinoista. Lukema on koko maan alhaisimpia ja kuvaa sitä, että alueella on vahvaa maataloustuotantoa.
Kannattavuusarviot sekä edelliseen vuoteen nähden että lähivuosille ovat selvityksen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla parempia kuin koko maassa keskimäärin. Kotieläintiloista maitotiloilla kannattavuus nähdään keskimääräistä positiivisempana. Osalla emolehmätiloista kipuillaan kannattavuuden kanssa. Myös osalla viljatiloista kannattavuus koetaan haasteeksi. Kannattavuushaasteet ovat yleisempiä keskimääräistä pienemmillä tiloilla tuotantosuunnasta riippumatta.
Velkaa on maitotiloilla tuotantosuunnista suhteellisesti eniten. Alle 30 lehmän maitotilat ovat usein velattomia, mutta yli 125 lehmän tiloista 2/3:lla on yli miljoonan euron velat. Näillä suurimmilla maitotiloilla sekä yleisemminkin ison velkataakan tiloilla on usein myös huolia jaksamisen ja työkyvyn kanssa.
Erityisen positiivista on, että Pohjois-Pohjanmaan viljelijöiden yrittäjyysominaisuudet ovat pääosin koko maan tasoa vahvemmat. Pohjoispohjanmaalaiset viljelijät kokevat lisäksi yleisesti, että alueella on yrittäjyyteen kannustava ilmapiiri. Myös tavoitteellisuudessa ja vuosittaisen budjetin teossa Pohjois-Pohjanmaa erottuu koko maan keskitasosta. Nämä selittänevät, miksi alueella on nykyisinkin hyvä maatalouden investointitahti.
Maatilojen osakeyhtiöittäminen on ollut Pohjois-Pohjanmaalla vahvaa, ja osakeyhtiönä toimiminen kiinnostaa alueen viljelijöitä paljon jatkossakin. Maitotilallisista jopa yli 40 % suunnittelee toimivansa vuonna 2032 osakeyhtiönä. Alueen tilallisia kiinnostavat myös erilaiset yhteistyömallit, kuten osakkuus biovoimalassa ja koneyhteistyö sekä erityisesti kasvitiloilla hankintarenkaat.
Alueen viljelijät ovat osallistuneet varsin aktiivisesti eri koulutuksiin tai kerryttäneet osaamista erityisesti tukiasioissa sekä kotieläinten ruokinnassa ja hoidossa. Myös ympäristöasiat ja tilakokonaisuuden johtaminen ovat olleet monien kiinnostuksen kohteena. Jatkossa kehitystarpeissa korostuvat edelleen talous sekä tilan johtaminen.
Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Timo Lehtiniemi
