Paikallisia sopeutumisratkaisuja etsimässä

Ilmastonmuutokseen sopeutumista käsittelevissä työpajoissa osallistujat pääsivät arvioimaan toimialakohtaisten ilmastoriskien merkittävyyttä ympäristöllisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Työpajoissa käsiteltiin sekä ilmastonmuutoksen suoria vaikutuksia, kuten sateisuuden lisääntymistä ja lumisen kauden lyhenemistä, että epäsuoria vaikutuksia, joita ovat olla esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden vaikutukset ruoantuotantoon muualla maailmassa tai väestön siirtyminen alueelta toiselle joidenkin alueiden muuttuessa sietämättömän kuumiksi. Käsittelyyn otettiin näiden lisäksi myös ns. siirtymävaikutuksia, koska ilmastonmuutoksen hidastamiseksi toteutettava puhdas siirtymä vaikuttaa erityisesti Lapissa monin eri tavoin esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeina ja kaivosteollisuuden kasvuna.

Ilmatieteen laitoksen selvityksen tulokset johdattivat vaikutusten arviointiin työpajoissa. Vuoden keskilämpötila [℃] Lapissa kahdella 30 vuoden mittaisella, peräkkäisellä ilmastollisella vertailukaudella, vasemmalla kausi 1961–1990, keskellä kausi 1991–2020. Oikealla muutos näiden kausien välillä. Vuoden keskilämpötila on kohonnut Lapissa 1–1,5 astetta kahden peräkkäisen ilmastollisen vertailukauden välillä.

Riskiarviointityöpajoja järjestettiin yhdessä hillintätyöpajojen kanssa esimerkiksi maatalous-, matkailu- ja liikennesektoreille, lisäksi omana etätilaisuutena ilmastonmuutokseen sopeutumista käsiteltiin kaupallisen kalastuksen työpajassa. Jokaisessa työpajassa esiteltiin Ilmatieteen laitoksen pian julkaistavan selvityksen tuloksia. Työpajoissa pyrittiin myös laajentamaan tarkastelua pelkistä riskeistä myös mahdollisuuksiin, joita muutos voi tarjota.

Yleinen osallistujilta saatu kommentti työpajojen loppukeskusteluissa oli, että riskien arvioinnista tekee haastavaa vaikutusten ketjuuntuminen ja moninainen kytkeytyminen toisiinsa. Tämä havainnollistaa ilmastonmuutoksen luonnetta viheliäisenä, kaikkialle levittäytyvänä ongelmana. Ajatukset ohjautuvat usein myös pelkkiin negatiivisiin vaikutuksiin ja joidenkin riskien kohdalla oli korkea kynnys todeta, että se ei vaikuta omaan toimialaan.

Tärkeintä vaikuttavan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta onkin, että toimialat itse tunnistavat omalla kohdallaan merkittävimmät ilmastonmuutoksen vaikutukset ja pyrkivät sopeutumaan ja varautumaan niihin paikallisesti. Toivomme, että tuleva ilmasto- ja energiastrategia auttaa Lapin toimijoita tässä työssä.

Kulttuuriperintöalan toimijat pääsivät pohtimaan ilmastoriskejä Pohjois-Suomen kulttuuriympäristötoimijoiden neuvottelupäivillä Torniossa.

Riskiarvioinnista sopeutumissuunnitelmassa on edetty toimenpiteiden valintaan eri toimialoille. Työpajojen ja erilaisen tutkimusaineiston pohjalta on luotu toimialakohtaisia toimenpidepatteristoja, joiden toteutettavuutta ja vaikuttavuutta on arvioitu sopeutumisen asiantuntijatyöryhmässä. Toimenpiteiden oikeudenmukaisuutta on myös tarkasteltu Viestintä-, osallisuus ja oikeudenmukaisuus -työpaketin asiantuntijatyöryhmässä. Työskentely etenee ensisijaisten toimenpiteiden jalostamisen kautta maakunnalliseksi sopeutumissuunnitelmaksi. Vaikka ilmastonmuutos on globaali ilmiö, ovat sen vaikutukset paikallisia, jolloin myös sopeutumisratkaisuja tulee suunnitella paikallisesti.

 

Lisätietoja Ilmastonmuutokseen sopeutuminen -työpaketista

Juuso Puurula
ilmastoasiantuntija
[email protected]
p. 029 503 7419

 

Sanna-Mari Suopajärvi
ilmastoasiantuntija/projektikoordinaattori
[email protected]
p. 029 503 7170