Päästölaskenta on kehittyvä ala ja uutta tutkimustietoa aiheesta tuotetaan jatkuvasti. Jotta Lapin ilmasto- ja energiastrategian toimien vaikuttavuutta voidaan arvioida, tullaan siinä nojaamaan mm. Syken Hinku-laskentamalliin. Tavoitteena on hiilineutraali maakunta 2035, mihin on sitouduttu Lappi-sopimuksessa. Lapin kontekstissa ei voida kuinkaan jättää huomiotta esimerkiksi matkailuun liittyvän lentoliikenteen päästöjä, mitkä kuuluvat osaksi kansainvälistä päästökauppasektoria. Jokainen sidottu, varastoitu ja päästämätön CO2 kilotonni on poissa ilmakehästä laskentamenetelmästä riippumatta.
 

Kohti lappilaisia ilmastoratkaisuja

Kevään sektorikohtaisissa työpajoissa lappilaiset ovat päässeet arvioimaan erilaisia päästövähennystoimenpiteitä omilla toimialoillaan. Ilmastonmuutoksen hillintää käsitteleviä työpajoja on järjestetty niin liikennesektorille, Lapin maakunnallista metsäohjelmaa valmisteleville työryhmille kuin kuntatoimijoille. Päästövähennystoimenpiteiden arvioinnin kriteereinä ovat olleet sekä toimenpiteiden vaikuttavuus että niiden toteutettavuus, jolloin on ollut mahdollista löytää ensisijaisia toimia toteutettavaksi maakunnassa. Esimerkiksi autoilun tuottamat päästöt Lapissa ovat merkittävä haaste, johon voidaan vastata sekä ajosuoritteita vähentämällä (esim. julkista liikennettä kehittämällä) että autokantaa sähköistämällä.
Lapin kasvihuonekaasupäästöt Hinku-laskennalla (Syke). Hinku-laskentasääntöjen mukaan kunnan päästöihin ei lasketa: päästökauppaan kuuluvien teollisuuslaitosten polttoaineiden käyttöä, teollisuuden sähkönkulutusta, teollisuuden jätteiden käsittelyn päästöjä eikä kuorma-, paketti- ja linja-autojen läpiajoliikennettä.

Jokaisen työpajan yhteydessä osallistujille on esitelty katsaus työpajan teemana olevan toimialan khk-päästöjen kehitykseen. Esimerkiksi maankäyttösektorin päästöt eivät ole Lapissa viime vuosina pienentyneet toivotulla tavalla muun muassa siksi, että maataloudessa valtaosa pelloistamme sijaitsee suuripäästöisillä turvemailla. Mahdollisuuksia oikeudenmukaisiin päästövähennyksiin pelloilla kuitenkin maataloustoimijoiden työpajassa todettiin olevan, kunhan niitä resursoidaan ja esimerkiksi ennallistamista kohdennetaan heikkotuottoisiin ja viljelykäytöstä poistuneisiin turvemaihin. Maataloudella, ja monella muullakin toimialalla päästövähennystoimiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta tarvittavia resursseja työhön ei ole nopeasti saatavilla.
Lapin maatalouden ilmastopäivässä Ylitorniolla viljelijät ja asiantuntijat pohtivat parhaita päästövähennystoimia pohjoisessa maataloudessa.

Päästölaskenta on kehittyvä ala ja uutta tutkimustietoa aiheesta tuotetaan jatkuvasti. Jotta Lapin ilmasto- ja energiastrategian toimien vaikuttavuutta voidaan arvioida, tullaan siinä nojaamaan mm. Syken Hinku-laskentamalliin. Tavoitteena on hiilineutraali maakunta 2035, mihin on sitouduttu Lappi-sopimuksessa. Lapin kontekstissa ei voida kuinkaan jättää huomiotta esimerkiksi matkailuun liittyvän lentoliikenteen päästöjä, mitkä kuuluvat osaksi kansainvälistä päästökauppasektoria. Jokainen sidottu, varastoitu ja päästämätön CO2 kilotonni on poissa ilmakehästä laskentamenetelmästä riippumatta.

 

Lisätietoja Ilmastonmuutoksen hillintä -työpaketista

Hanna-Leena Pesonen
kestävän kehityksen asiantuntija
[email protected]
p. +358 40 186 1455