Kulttuuri- ja luovien alojen ansaintamallit -opinnäytetyössään (theseus.fi) Ilona Ukkonen on kattavasti koonnut yhteen hajallaan olevaa tietoa keskeisimmistä ansaintamalleista kulttuuri- ja luovilla aloilla. Näitä ovat palkka ja palkkiot, työkorvaus, freelancer ja kevytyrittäjyys, tekijänoikeustulot, suoratoisto ja striimaus, lisensiointi ja rojalti, virtuaalivaluutat, joukkorahoitus, sponsorointi ja näkyvyys sekä apurahat ja avustukset. Ansaintamalleista on koottu perustietoa, joka auttaa mm. alan yrittäjiä tai yrittäjäksi aikovia, alasta kiinnostuneita ja tahoja, jotka ohjaavat ja neuvovat kulttuuri- ja luovien alojen toimijoita, ymmärtämään paremmin erilaisia tulonlähteitä ja liiketoimintamalleja.
”Ansaintamallien selkeyttäminen on mielestäni tärkeää, jotta erilaisten tulonlähteiden mahdollisuudet ymmärretään paremmin. Näin luovan alan toimijat tai yrittäjiksi aikovat voivat monipuolistaa omia tulonlähteitään ja parantaa näin taloudellista vakauttaan”, kertoo Ilona Ukkonen.
Yritysneuvojille ja muille ohjaajille tai neuvojille tieto erilaisista luovan alan ansaintamalleista on myös tärkeää. Tiedosta on apua mm. liiketoimintastrategioiden suunnittelussa ja rahoitusmahdollisuuksien tunnistamisessa ja hyödyntämisessä. Eri ansaintamallit on hyvä huomioida myös markkinoinnin ja myynnin suunnittelussa. Kestävän kehityksen näkökulmasta yrittäjäosaamisen vahvistaminen ja kestävien ansaintamallien kehittäminen on luovan alan toimijoille tärkeää.
Tekijänoikeudet ovat keskeinen ansaintamalli taide-, kulttuuri- ja luovilla aloilla
Tekijänoikeuksien ja lisensiointimallien ymmärtäminen on keskeistä, jotta luovan työn tekijät voivat suojata ja hyödyntää teoksiaan tehokkaasti. Ilona Ukkonen nostaakin opinnäytetyössään tekijänoikeudet keskeiseksi ansaintamalliksi, jossa on paljon kehitettävää. Tekijöiden pitäisi pystyä nykyistä paremmin suojaamaan ja hyödyntämään teoksiaan. Siksi tarvitaan enemmän tietoa tekijänoikeuksien hallinnasta ja hyödyntämisestä. Tärkeässä roolissa on myös se, että toimijat osaisivat neuvotella itselleen edullisempia sopimusehtoja ja kehittää sopimushallintaansa. Sopimuskäytänteitä tulisi myös parantaa. Tähän tarvitaan asiantuntijoiden tukea ja osaamisen lisäämistä esimerkiksi koulutusten kautta.
Myös uusien teknologioiden käyttöä tulisi tutkia ja hyödyntää mm. tekijänoikeuksien hallinnassa ja kaupallistamisessa. Esimerkkinä NFT:t (non-fungible token), joiden käyttö ja merkitys Suomessa on hiljalleen kasvamassa. NFT:t todistaa digitaalisen omaisuuden, kuten taiteen, musiikin tai videoiden, omistajuuden. NFT:t voidaan ostaa ja myydä digitaalisilla markkinapaikoilla, usein kryptovaluutoilla.
”Luovan alan tekijöiden tulisi saada enemmän tietoa uusien teknologioiden hyödyntämisestä ja hallinnasta, koska ne avaavat uusia mahdollisuuksia taiteilijoille niin talouden kuin luovuudenkin näkökulmasta”, kommentoi Ukkonen.
Tekijänoikeuskorvauksilla ansainta on vaikeaa
Taiteen edistämiskeskuksen ja Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen yhteistyönä tuotettu Taiteen ja kulttuurin barometri (taike.fi) julkaistiin toukokuussa 2025. Tiedotteessa kerrottiin miten monille taiteilijoille euromääräiset tekijänoikeuskorvaukset ovat vähäisiä. Lähes puolet kyselyyn vastanneista taiteilijoista kokee, että he eivät ole aina saaneet asianmukaista korvausta teostensa käytöstä. Noin puolet taiteilijoista näkee, että heidän neuvotteluasemansa ei ole tarpeeksi vahva teosten käytön korvauksista neuvoteltaessa. Tekoäly on tuonut myös omat haasteensa tekijänoikeuksiin liittyen.
Jotta luovan alan toimijat voivat suojata ja hyödyntää teoksiaan paremmin ja tehokkaammin, on tietoisuutta tekijänoikeuksista lisättävä. Myös käytännön osaamista tulee parantaa. Muuttuvassa maailmassa jatkuva koulutus ja tuki on tärkeää. Esimerkiksi tekijänoikeusjärjestöt ja ammattiliitot tarjoavat neuvontaa ja tukea tekijöille tekijänoikeuskysymyksissä. IPR University Center tarjoaa monipuolista maksutonta koulutusta aineettomista oikeuksista. Alan kehittämishankkeilla voi olla myös teemaan liittyviä maksuttomia webinaareja, koulutuksia, tilaisuuksia jne.
