Kun Nilsiän alakoulun kellot soivat ulos keväällä viimeisen kerran ja oppilaat kirmasivat kesäloman viettoon, mieleen oli jäänyt kiva kevät, jonka aikana oli päästy mukaan pohtimaan ja suunnittelemaan koululle uutta pihaa. Pihaurakka alkoi saman tien, kun koulujen kesäloma alkoi. 

Urakka oli osa Sopeudu kympillä -kokeiluja, joilla testataan erilaisia keinoja sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Nilsiän alakoulun remontissa piha-aluetta viherrytettiin lisäämällä sinne kasveja ja puita. Myös vettä läpäiseviä pintoja saatiin lisää, kun asfalttia korvattiin muilla materiaaleilla. Uusi piha on valmiimpi ottamaan vastaan lisääntyviä sademääriä sekä kuumia hellepäiviä. 

Ilmastonmuutos voi tuntua helposti asialta, joka tapahtuu jossain kaukana. Ilmastotilastot kertovat maapallon keskilämpötilan noususta ja päästöistä, mutta oman arjen yhteyttä muutokseen ei aina ole helppo hahmottaa. Pohjois-Savossakin ilmasto on kuitenkin jo muuttunut, ja vaikutukset näkyvät luonnossa, vesistöissä ja ihmisten arjessa.

– Ilmastonmuutokseen liittyvät asiat koetaan usein vähän etäisinä. Alueellisen ilmastotyön yksi tehtävä onkin konkretisoida muutosta, tunnistaa siihen liittyviä riskejä ja kertoa, miten niihin voidaan varautua, ilmastoasiantuntija Saara Karkulahti Itä-Suomen elinvoimakeskuksesta kertoo Kuopion Seutu -lehdessä.

Miten ruokaturvaa, luonnon monimuotoisuutta ja kestävää ruoantuotantoa voidaan edistää muuttuvassa toimintaympäristössä? Näitä kysymyksiä pohdittiin syyskuussa järjestetyssä luomutilavierailussa, joka kokosi yhteen kuntapäättäjiä, ruokapalveluiden asiantuntijoita, viljelijöitä ja kehittäjiä eri puolilta Pohjois-Savoa. Tilaisuuden järjesti Ruokapalvelut kohti luomutavoitteita -hanke, jota toteuttavat Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella. Päivän aikana tutustuttiin luomuviljelyyn käytännössä, kouluruokailun arkeen sekä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja luomun, ruokaturvan ja julkisten ruokahankintojen tulevaisuudesta.

Siilinjärven kaivos on osa kunnan historiaa, tätä päivää ja tulevaisuutta. Mutta mitä kaivos merkitsee Siilinjärvelle tulevina vuosikymmeninä? Kaivoksen tulevaisuuteen liittyy kysymyksiä, joilla on vaikutuksia ympäristöön, elinkeinoihin, työllisyyteen, maankäyttöön ja kuntalaisten arkeen. Kaivosdialogissa 22.10.2026 näitä kysymyksiä tarkastellaan yhdessä eri näkökulmista. Tavoitteena ei ole löytää yhtä oikeaa vastausta, vaan kuulla toisia, jakaa kokemuksia ja ymmärtää paremmin sitä, millaisena Siilinjärven tulevaisuus näyttäytyy eri ihmisille.

Metsä on yhtä aikaa luontoa, elinkeino, virkistyspaikka, hiilinielu ja osa identiteettiämme. Kuopiossa järjestettävän Kirjakantti-kirjallisuusfestivaalin metsäkeskustelussa saman pöydän ääressä pohditaan, millaista tulevaisuutta rakennamme metsän kanssa. Keskustelua fasilitoidaan Erätauko-menetelmällä, joka mahdollistaa rauhallisen ja rakentavan kohtaamisen myös erilaisten näkemysten välillä. Keskustelijoina ovat sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Sanna Hukkanen, kirjailija ja suomalaisen kansanperinteen tuntija Mikko Kamula, vastuullisen metsäsuunnittelun asiantuntija Minna Kettunen ja työ- ja organisaatiopsykologi Pauli Kallio.

Joroisiin on valmistunut Hallanvahdin aurinkovoimapuisto, joka 129 megawatin nimellistehollaan on tällä hetkellä Suomen toiseksi suurin aurinkovoimala. Voimalan avajaisia vietetiin maanantaina 5. lokakuuta.  Aurinkovoimalassa on yli 206 000 aurinkopaneelia. Aurinkovoimalan vuotuinen sähköntuotanto on noin 140 gigawattituntia, ja sen tuottama uusiutuva energia mahdollistaa vuosittain noin 30 000 tonnin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Aurinkovoimala tuottaa uusiutuvaa energiaa 18 000 kotitaloudelle.

Yli 100 edustajaa 60 kaupungista ja 22 Euroopan maasta on allekirjoittanut Corkin ilmasto- ja terveystoimintakehotuksen. Allekirjoittaneet tahot sitoutuivat paikallisiin toimiin muuan muassa luonnon monimuotoisuuden sekä sään ääri-ilmiöihin varautumisen edistämiseksi. Toimintakehotus nostaa kaupungit sekä ilmastokriisin että sen ratkaisujen etulinjaan.

Allekirjoittajat sitoutuivat viiteen painopisteeseen: luontopositiiviset kaupungit, terveellisemmät ja kestävät ruokajärjestelmät, aktiiviset kaupungit, terveelliset kodit sekä häiriönsietokyky ja varautuminen. Allekirjoittajat lupasivat myös asettaa terveyden, yhdenvertaisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden paikallisen päätöksenteon keskiöön, jotta kaikki yhteisöt pääsevät osallisiksi ilmastotoimien hyödyistä.

High Trashion -valokuvanäyttely

Pohjois-Savon liiton syksyn EAKR- ja JTF-haut auki

Lähimetsät kasvavassa kaupungissa -dialogissa  keskusteltiin lähimetsien ja kaavoituksen välisistä ristiriidoista

Onnellisen ruuan jäljillä – Tervetuloa Agri-Food Futureen!

Työtä ja hyvinvointia ennallistamisesta -ideavirtaamo Siilinjärvellä 9.12.

Ennakointikatsaus: Ilmasto ja luonto muuttuvat – miten Suomi sopeutuu ja uudistuu?

Ilmastonmuutoksen tilannekuva 2026 – Miten ilmastonmuutos etenee ja vaikuttaa Suomessa ja globaalisti

RENETin Uudelleenkäytön Ammattilaispäivät

Kespron Leväsentiellä sjoaitseva noutotukku Kuopiossa lahjoitti viime vuonna noin 13 100 kiloa ruokaa paikalliseen ruoka-apuun. Yhteistyökumppanina toimii Kuopion Ruoka-apu ry, jonka kautta ruoka menee eteenpäin apua tarvitseville. Suurin osa myyntiajan loppua lähestyvistä tuotteista pyritään ohjaamaan mahdollisimman tehokkaasti ruoka-apuun ennen päiväysten umpeutumista. Noutotukku palvelee pohjoissavolaisia ravintoloita, kahviloita ja ammattikeittiöitä. Kuopion noutotukku muutti 2024 uusiin tiloihin ja uudistettiin kokonaan, ja samalla uudistettiin myös hävikin käsittelyn ja lajittelun käytännöt. 

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!