Kaikki hyvä päättyy aikanaan, ja näin on myös HIPOVA -hankkeen laita. Ennen hankkeen päättymistä on kuitenkin aika juhlistaa Pohjois-Savon yhteistä ilmastotyötä ja uppoutua hankkeen teemojen ääreen. HIPOVA -hankkeen päätösjuhla järjestetään Kuopion Saanalla 21.10. Tilaisuudessa ääneen pääsevät monet hankematkalla tärkeään rooliin nousseet verkostotahot. Ohjelmassa on sopeutumista, dialogisuutta, aktivismia, uutta tietoa sekä tietysti ilmastoteko -palkintojen jako. Tule mukaan! 

Tulevaisuuden aluekehityksessä ilmastonmuutokseen sopeutuminen, luontopositiivinen talous ja yhteiskunnallinen turvallisuus vahvistavat toisiaan. Muuttuva ilmasto vaikuttaa alueen ihmisiin, luontoon, elinkeinoihin ja yhteiskunnan toimivuuteen. Samalla luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö tukevat alueen resilienssiä, elinvoimaa ja turvallisuutta.

Pohjois-Savon alueellinen toimintamalli kokoaa yhteen ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja ilmastoriskien hallinnan rakenteet, tiedon, toimijat ja tekemisen. Se yhdistää maakunnan strategisen ilmastotyön käytännön varautumiseen ja auttaa eri toimijoita löytämään oman roolinsa yhteisessä työssä.

Hiilineutraalipohjoissavo.fi -sivustolta löytyy nyt tietoa ilmastonmuutoksesta ja Pohjois-Savon ilmastotyöstä selkokielelle ja -kuvitukselle käännettynä. Materiaalissa on avattu ilmastonmuutosta ilmiönä ja sen syitä, sitä miten ilmastonmuutos vaikuttaa Pohjois-Savossa, miten ilmastonmuutokseen voi sopeutua sekä millaista ilmastotyötä Pohjois-Savossa tehdään. Sivustolta löytyy myös termipankki, jossa ilmastonmuutokseen liittyviä termejä on selitetty. Selkokielisen materiaalin HIPOVA -hankkeelle laati selkomukautukseen erikoistunut Evantia Oy.  

SISUKAS (Systemaattisen ilmastotyön ja sopeutumisen vahvistaminen kunnissa) -hanke syventää kuntien ilmastotyötä, kehittää käytännön työkaluja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja varautumiseen sekä vahvistaa lasten ja nuorten osallistumista ilmastotyöhön sopeutumisen kokeilujen avulla. Hankkeessa toteutetaan ilmastotyötä yhteistyössä Kuopion seudun eli Kuopion ja Siilinjärven sekä kolmen Ylä-Savon kunnan eli Iisalmen, Kiuruveden ja Sonkajärven kanssa.

Siilinjärven kunnanvaltuusto hyväksyi kesäkuussa päivitetyn ilmasto- ja resurssiviisausohjelman. Ohjelma kokoaa yhteen kunnan ilmasto- ja resurssiviisaustavoitteet sekä toimenpiteet ja luo selkeän suunnan Siilinjärven ilmastotyölle ja sen johtamiselle tuleville vuosille. Keskeisenä tavoitteena ohjelmassa on vähentää kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä 70 prosenttia vuoteen 2035 mennessä vuoden 1990 tasosta. Samalla ohjelmassa asetetaan uusia tavoitteita muun muassa kulutusperäisten päästöjen ja ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi. Uusina teemoina ohjelmaan sisällytettiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen sekä luonnon monimuotoisuuden edistäminen.

Kehitysyhtiö SavoGrown GreenSavo-hanke kerää SavoGrown alueen asukkaiden näkemyksiä kuntien ilmasto- ja ympäristötyön tueksi. Vastaukset viedään kuuden kunnan yhteisen ilmastotyöryhmän keskusteluun 22.9.2026. Kysely on avoinna 20.9. asti. 

Kuopion kaupunki kannustaa uusia peruskoulujen ekaluokkalaisia ja heidän perheitään bussilla matkustamiseen Vilkuttaja-kampanjan avulla. Elokuussa käynnistyneen kampanjan tavoitteena on edistää viisasta liikkumista ja tehdä bussilla matkustamisesta ekaluokkalaisille tutumpaa ja turvallisempaa.

Kiertotalouden ratkaisukeskus Pohjois-Savoon (RAKSU) -hankkeen tavoitteena on rakentaa maakuntaan kiertotalouden ratkaisukeskus eli ”yhden luukun palvelu” sekä siihen kytkeyvä kiertotalouden ja uudelleenkäytön kumppanuusverkosto. Lisäksi hankkeessa mm. edistetään kiertotalousratkaisujen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. 

RENETin Uudelleenkäytön Ammattilaispäivät

Ekothon 2026: Luonnon ennallistaminen ja monimuotoisuus Pohjois-Savossa

Kaupunkien puut kohtaavat monia haasteita ilmastonmuutoksen myötä. Biohiilen käyttö maaperässä voi olla yksi ratkaisu kuivuuteen, ja samalla kestävämpään kaupunkiympäristöön. Kuopion Hiltulanlahden kaupunginosassa otettiin elokuussa kolmatta kertaa näytteitä tien vieressä kasvavista koivuista. Itä-Suomen yliopiston tutkimus alkaa olla loppusuoralla. 

Miltä ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntijan työ näyttää arjessa? Kuopion Energian ympäristö- ja vastuullisuusasiantuntija Päivi Savolainen avaa blogissaan, mitä alkukesäinen työviikko pitää sisällään. Ohjelmassa on ainakin maastokäyntejä turvetuotantoalueilla, sähköpostien lukua ja kokouksia. 

Haaste on suunnattu Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-amk:n kaikkien alojen opiskelijoille. Kyseessä on kaupunkikehityksen ja liikenteen hackathon, jossa opiskelijat suunnittelevat ratkaisuja ennalta määriteltyihin ongelmiin. Haussa on rohkeita, toteuttamiskelpoisia ja kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja, jotka parantavat kaupunkilaisten arkea sekä edistävät toimivan ja viihtyisän kaupungin rakentamista.

Ilmastonmuutos on tehnyt kaupallisesta luomu­hedelmä­viljelystä arvaamatonta. Viljelijä Panu Hiekkalan luomutilalla Jännevirralla menestyvät vanhat venäläiset omenalajikkeet, jotka kestävät vaativia olosuhteita. Ylen jutussa kerrotaan, miten Euroopan pohjoisin kaupallinen luomuhedelmätila sopeutuu ilmastonmuutokseen.

Rahoitushaku on avoinna 27.10.2026 saakka. Rahoituksen tavoitteena on vahvistaa erityisesti metsänomistajien sekä nykyisten ja tulevien metsäammattilaisten osaamista metsien kasvua ja hiilensidontaa tukevista toimista sekä niiden käytännön toteutuksesta. Rahoitus on osa maa- ja metsätalousministeriön metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepakettia. 

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa Tiilikkajärven kansallispuistossa Rautavaaralla vuoden 2026 aikana yhteensä noin 128 hehtaaria soita ja noin kaksi kilometriä puroja. Työt ovat alkaneet heinäkuussa ja jatkuvat arviolta syyskuun alkuun. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa virtavesien ja soiden luonnontilaa sekä lisätä niihin liittyvien elinympäristöjen monimuotoisuutta. Alueet ovat olleet aiemmin metsätalouskäytössä ja ojien kuivattava vaikutus näkyy alueen soilla. Soiden ennallistamisessa aiemmin kaivettuja ojia tukitaan tai padotaan, jolloin vedenpinta nousee takaisin lähemmäs luonnollista tasoa. Purokunnostuksissa puolestaan palautetaan uittoa varten pois siirrettyjä kiviä takaisin uomaan sekä monimuotoistetaan suoristettuja purojaksoja.

Ennallistamiset tehdään osana Priodiversity LIFE -hanketta, jonka tavoitteena on luontokadon pysäyttäminen Suomessa ja luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen.

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!