Hyvä työelämä ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen ratkaisuista. Johtamisesta, osaamisesta, yhteistyöstä ja siitä, että ihmisillä on mahdollisuus oppia, uudistua ja palautua.

Työelämän kehittäminen on työpaikkojen määrätietoista uudistamista. Kun osaaminen, työhyvinvointi ja tuottavuus vahvistuvat rinnakkain, myös yritysten kyky kasvaa, uudistua ja pärjätä kilpailussa paranee. Samalla rakennamme perustaa koko yhteiskunnan kestävälle kasvulle.

Työelämän muuttuessa ja tekoälyn tullessa osaksi yhä useamman työpäivää, kannattaa pysähtyä myös perusasioiden äärelle. Mikä työssämme toimii, mikä kuormittaa ja mitä voisimme tehdä paremmin? Pienistäkin oivalluksista voi syntyä muutoksia, jotka näkyvät sekä ihmisten arjessa että yrityksen tuloksissa.

Tässä uutiskirjeessä tarkastelemme erityisesti palautumisen, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä. Mukana on näkökulmia tekoälyn vaikutuksista työelämään, työkuorman hallinnasta ja johtamisesta sekä ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä kehittämishankkeista ja tietoa tulevista tapahtumista ja koulutuksista. Toivon, että löydät kirjeestä ajatuksia, jotka innostavat kokeilemaan uutta ja viemään oman työpaikan kehittämistä eteenpäin.

Työelämän kehittäminen -uutiskirjeessä jaamme pari, kolme kertaa vuodessa ajankohtaista alueellista ja valtakunnallista tietoa sekä Keski-Suomen elinvoimakeskuksen ja kumppaneidemme uutisia ja mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on auttaa sinua ja organisaatiotasi menestymään. Jos et vielä ole postituslistalla, löydät kirjeen lopusta linkin tilaamiseen.

Hyvää työelämää kehitetään yksi oivallus ja käytännön teko kerrallaan.

Caius Forsberg
Osastopäällikkö, Elinkeino -osasto
Keski-Suomen elinvoimakeskus

 
Kuva: geralt / Pixabay

Hyvinvointi näkyy myös työn tuloksissa

Työhyvinvointi on enemmän kuin työssä jaksamista. Se luo perustan työn sujuvuudelle, uudistumiskyvylle ja tuottavuudelle. Työturvallisuuskeskuksen mukaan hyvinvoiva työyhteisö rakentuu hyvästä johtamisesta, toimivasta vuorovaikutuksesta ja henkilöstön osallistamisesta. Panostukset työhyvinvointiin näkyvät paitsi parempana työntekijäkokemuksena myös organisaation tuloksellisuutena.
Lue lisää (ttk.fi)

 
Kuva: sunbeamphoto / Pixabay

Palautumista ei voi säästää viikonloppuun

Työterveyslaitos muistuttaa, että palautuminen on osa jokapäiväistä työkyvyn ylläpitämistä. Riittävä uni, työpäivän aikaiset tauot ja mahdollisuus irrottautua työstä auttavat ylläpitämään keskittymiskykyä, oppimista ja jaksamista. Kuormituksen vaikutuksia ei voi korjata pelkästään viikonlopulla tai lomalla, vaan palautumista tarvitaan jatkuvasti. Työssä palautuminen | Työterveyslaitos
 
Uni ja palautuminen työkyvyn tukena
Riittävä ja laadukas uni edistää työssä jaksamista, hyvinvointia ja tuottavuutta. Stressi sekä epäsäännölliset työajat voivat kuitenkin heikentää palautumista, mikä korostaa hyvän työaikasuunnittelun merkitystä.
Lue lisää Uni ja palautuminen (ttl.fi)

 
Kuva: Bru-nO / Pixabay

Palautuminen ei ole ylellisyyttä, vaan kestävän työhyvinvoinnin edellytys

Kiire, tietotulva ja jatkuvat keskeytykset kuormittavat työelämässä yhä useampia. Mielenterveystalon Työhyvinvoinnin omahoito-ohjelma tarjoaa näkökulmia siihen, miten palautumista voidaan tukea arjessa. Riittävä palautuminen ehkäisee kuormituksen kasautumista, vahvistaa työhyvinvointia ja auttaa ylläpitämään kestävää työkykyä.
Lue lisää (mielenterveystalo.fi)

 
Kuva: This_is_Engineering / Pixabay

Tekoäly työssä: tuottavuutta vai lisää kuormitusta?

Tekoäly voi helpottaa työtä, mutta myös kuormittaa uudella tavalla. Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski muistuttaa, että työhyvinvointia ja tuottavuutta on kehitettävä rinnakkain myös tekoälyaikana.
Lue lisää (ttl.fi)

Kun työ kuormittaa, syy ei aina ole työmäärässä

Työkuormitusta tarkastellaan usein yksilön jaksamisen näkökulmasta, vaikka sen juurisyyt löytyvät usein organisaation rakenteista, johtamisesta ja yhteistyön sujuvuudesta.
 
Valtiotieteiden tohtori Minna Mattila-Aalto kannustaa HENRYn blogissa näkemään työkuormituksen tärkeänä signaalina organisaation toimintakyvystä ja tuottavuudesta. Kuormitusviisas johtaminen voi samanaikaisesti vähentää haitallista kuormitusta, vahvistaa hyvinvointia ja parantaa tuottavuutta.
Lue lisää (henry.fi)
Kuva: Mollyroselee / Pixabay

Keinoja työkuorman hallintaan ja palautumiseen

Työelämän kehittämisessä ei riitä pelkkä työn sujuvoittaminen, vaan myös palautumisesta on huolehdittava. Työterveyslaitoksen Palaudu aivotyössä -tietopankki tarjoaa työpaikoille konkreettisia keinoja työkuorman hallintaan, palautumisen tukemiseen ja kestävän työarjen rakentamiseen.
Lue lisää (ttl.fi)

 
Kuva: reneebigelow / Pixabay

Inhimillisesti kestävä työ syntyy arjen teoissa

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperi korostaa, että työn sujuvuus, selkeät vastuut, hyvä tiedonkulku ja psykologinen turvallisuus ovat keskeisiä sekä työhyvinvoinnin että työturvallisuuden kannalta.
 
Inhimillisesti kestävä työ syntyy työpaikan eri toimijoiden yhteistyöstä ja arjen teoista, joissa ihmiset kohtaavat toisensa ihmisinä.
Lue lisää (ttl.fi)

 

HANKEUUTISIA JA -ESIMERKKEJÄ (ESR+)

Kuva: geralt / Pixabay

Työelämän supervoimat työpaikkojen arjessa

Työelämän kehittämisstrategia nostaa esiin kolme supervoimaa, jotka auttavat työpaikkoja menestymään muutoksessa.
 
Parempi työelämä -hankkeen juttusarjassa pureudutaan siihen, miten johtaminen, luottamus ja yhteistyö sekä oppimista tukeva kulttuuri näkyvät käytännön työelämässä. Ensimmäisenä vuorossa on johtaminen supervoimana.

 

Työelämän kehittämiseen liittyvät hankkeet maakunnittain (ESR+)

Eri puolilla Suomea tehdään monipuolista työtä paremman työelämän rakentamiseksi. Parempi työelämä -hankkeen tekemä maakunnittainen hankekatsaus auttaa löytämään samankaltaista kehittämistä tekeviä toimijoita, kiinnostavia ratkaisuja ja uusia yhteistyön mahdollisuuksia.
 
Keski-Suomessa painopisteenä kasvu, verkostot ja työkyky
Keski-Suomessa käynnissä olevat hankkeet tukevat erityisesti yritysten uudistumista ja työelämän kehittämistä. Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella vahvistaa teollisuuden verkosto-osaamista, LASSI kehittää lastensuojelun työturvallisuutta virtuaalisimulaatioiden avulla, Resoma 2.0 edistää muusikoiden työhyvinvointia ja RAKSA 2.0 tuo uusia keinoja työkyvyn tukemiseen rakennusalalla.
 
Tutustu katsaukseen ja löydä uusia ideoita, hyviä käytäntöjä ja yhteistyökumppaneita.

 

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄÄ TIETOA

Kuva: kostiolavi / Pixabay

Lähiluonto tukee hyvinvointia ja
työn tuottavuutta

Luonnolla on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen, mutta sen merkitys ulottuu myös kansantalouteen. Sitran rahoittama Luonnonvarakeskuksen selvitys Luontoympäristön terveysvaikutukset ja niiden taloudellinen merkitys kokoaa tutkimusnäyttöä luonnon terveyshyödyistä ja arvioi niiden taloudellista arvoa Suomessa.
Tulokset tarjoavat kiinnostavaa näkökulmaa myös työhyvinvoinnin ja työkyvyn
edistämiseen.
Lue lisää tutkimuksesta (jukuri.luke.fi)

 

Terveyttä luonnosta työelämään ja arkeen

Terveyttä luonnosta -ohjelma kannustaa tuomaan luonnon osaksi arkea, työpaikkoja, kuntia ja sote-palveluja. Tutkimusten mukaan jo 15 minuutin oleskelu luonnossa voi tuoda merkittäviä terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Luonto auttaa vähentämään stressiä, tukee mielenterveyttä, lisää liikkumista ja voi ehkäistä pitkäaikaissairauksia. Vuonna 2027 vietettävä Terveyttä luonnosta -teemavuosi nostaa luonnon terveyshyödyt laajasti esiin suomalaisten arjessa.

Katso Työterveyslaitoksen webinaari 9.9.2026: Luonnon terveyshyödyt työpaikoilla? - YouTube

 

 

 

Virtuaalimetsä vai kävely puistossa? Molemmat tukevat palautumista

Tuoreen ristikkäistutkimuksen mukaan sekä lähiluonnossa liikkuminen että virtuaaliset luontokäynnit vaikuttavat myönteisesti työstä palautumiseen. Tulokset tarjoavat työpaikoille helposti toteutettavia keinoja hyvinvoinnin vahvistamiseen tilanteissa, joissa luontoon lähteminen ei aina ole mahdollista.
 
Kirjoittajat: Katriina Hyvönen, Eeva Aartolahti, Minna Haapakoski, Harto Hakonen, Katariina Korniloff, Miika Kujanpää, Hermanni Oksanen, Mari Partanen & Minna Tunkkari-Eskeline
 
Lue lisää tutkimuksesta (journal.fi)
Kuva: TheDigitalArtist / Pixabay

Voisiko lyhyempi työaika tukea jaksamista, työkykyä ja tuottavuutta?

Työajan lyhentäminen voi parantaa hyvinvointia, jaksamista ja työn mielekkyyttä, mutta onnistuminen edellyttää muutakin kuin työtuntien vähentämistä. STTK:n tilaamassa selvityksessä tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen tarkastelee, miten johtaminen ja työn organisointi vaikuttavat työajan lyhentämisen onnistumiseen. Selvitys korostaa, että kestävät työaikaratkaisut voivat tukea sekä työhyvinvointia että tuottavuutta, kun muutosta toteutetaan suunnitelmallisesti ja työyhteisöä osallistaen.
 
Lähde: STTK, Taloutta ja työelämää 2026: Lyhyempi työaika – parempi työ? Johtamisen rooli työajan lyhentämisessä (18.8.2026), tutkija VTT Anna Kuokkanen
Lue lisää (sttk.fi)

 

TAPAHTUMIA, TILAISUUKSIA, PODCASTIT, MUU INFO

Kuva: Koivuneva / Pixabay

Johtajuusbarometri 2026 on juuri julkaistu

Millaista johtajuutta suomalaisessa työelämässä arvostetaan nyt ja tulevaisuudessa? Johtajuusbarometri 2026 tuo tuoretta tietoa suomalaisten näkemyksistä johtamisesta, johtajuuden houkuttelevuudesta sekä työelämän tulevista haasteista. Johtajuusbarometri 2026 -raportin on tuottanut E2 Tutkimus.
 
Johtajuusbarometri 2026 muistuttaa, että tulevaisuuden menestys rakentuu inhimillisestä johtamisesta.
 
Vaikka tekoäly muuttaa työelämää vauhdilla, suomalaiset arvostavat johtajissa ennen kaikkea reiluutta, luotettavuutta ja kykyä kohdata ihmiset. Hyvä työilmapiiri ja toimiva yhteistyö ovat edelleen työelämän tärkeimpiä voimavaroja.
Lue lisää Johtajuusbarometri 2026 (pdf)

Työhyvinvoinnin kahvit ti 13.10.2026: Työhyvinvointi ei synny sattumalta tuoreen väitöstutkimuksen mukaan

Tervetuloa mukaan Etelä-Savon elinvoimakeskuksen järjestämille Työhyvinvoinnin kahveille etänä tiistaina 13.10.2026 klo 8.05 - 9.30 kuulemaan tuoreita tutkimustuloksia aiheesta, joka on ajankohtainen ja tärkeä työelämän teema! Ilmoittaudu mukaan ma 12.10.2026 klo 11 mennessä!

Aamun asiantuntijavieraana toimii Antti Äikäs, Freia Oy:n toimitusjohtaja, vaikuttavuusekspertti ja väitöstutkija. Hän avaa yhdeksän vuotta kestäneen väitöstutkimuksensa keskeisiä havaintoja ja kertoo, mitä tutkimus opettaa työhyvinvoinnin ja tuottavuuden pitkäjänteisestä kehittämisestä. 

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan (elinvoimakeskus.fi)

Työelämäfoorumi Suomi 2026

Tervetuloa mukaan seuraamaan vuoden merkittävintä työelämätapahtumaa! 

Suomen kasvu rakennetaan ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä. 

Työelämäfoorumi Suomi esittelee työelämän kehittämistekoja ja tarjoaa ajankohtaisen tilannekuvan suomalaisesta työelämästä.

3.11.2026 järjestettävä tapahtuma kokoaa työelämätoimijat yhteen oppimaan, jakamaan ja rakentamaan parempaa työelämää. 

Tapahtumaa voi seurata suorana lähetyksenä Yle Areenan kautta. Ilmoittaudu mukaan ja saat kalenterikutsun ja tapahtumalinkin sähköpostiisi.    

 
Kuva: Vilkasss / Pixabay

Millainen on tulevaisuuden hyvinvoiva työpaikka?

Tekoäly muuttaa työtä, työyhteisöt monimuotoistuvat ja muutoksesta tulee uusi normaali. Mitä tämä tarkoittaa työhyvinvoinnille? Tule mukaan Työterveyslaitoksen maksuttomaan Opi verkossa -webinaariin 11.11. hakemaan uusia näkökulmia ja käytännön ajatuksia työhyvinvoinnin kehittämiseen.

Webinaarissa tarkastellaan:

  • tekoälyn vaikutuksia työhön ja osaamiseen
  • monimuotoisten työpaikkojen vahvuuksia
  • yhteisöllisyyden ja muutoskyvykkyyden merkitystä muuttuvassa työelämässä.
Ilmoittaudu webinaariin

 

Miltä menestyvä hybridityö näyttää vuonna 2032? -webinaari

Yritysjohtajat ja tutkijat keskustelevat siitä, miten hybridityö voi vahvistaa kilpailukykyä, lisätä tuottavuutta ja uudistaa johtamista. Poimi ajatuksia tulevaisuuden työelämän rakentamiseen.
 
Valokuitusen toimitusjohtaja Heikki Kaunisto, Meltlaken toimitusjohtaja Timo Hyväoja ja Talenomin henkilöstöjohtaja Päivi Voutilainen kohtaavat Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jari Hakasen, Haaga-Helian yliopettajan Johanna Vuoren ja Hankenin yliopistonlehtorin Hertta Vuorenmaan. Puheenvuoroja jakaa erityisasiantuntija Juha Hietanen Työterveyslaitoksesta.
Webinaari julkaistu 7.10.2026 ja poistuu 6.11.2026. 
Katso webinaari (areena.yle.fi)

 

Työsuojelurahasto uudisti strategiansa

Työsuojelurahasto uudisti keväällä 2026 strategiansa suuntaamaan rahoitustaan entistä vaikuttavampaan, tutkimusperusteiseen työelämän kehittämiseen. Työsuojelurahaston järjestämässä webinaarissa kerrotaan uudesta strategiasta. Voit katsoa tallenteen myös tästä linkistä (youtube.be)

 

Hyvää syksyn jatkoa! 
 
t. Seija Sundqvist 
seija.sundqvist(at)elinvoimakeskus.fi

Työelämän kehittäminen -uutiskirje

Lokakuu 2026