Kaikki hyvä päättyy aikanaan, ja näin on myös HIPOVA -hankkeen laita. Ennen hankkeen päättymistä on kuitenkin tarpeen juhlistaa Pohjois-Savon yhteistä ilmastotyötä ja uppoutua hankkeen teemojen ääreen. HIPOVA -hankkeen päätösjuhla järjestetään Kuopion Saanalla 21.10. Tilaisuudessa ääneen pääsevät monet hankematkalla tärkeään rooliin nousseet verkostotahot. Ohjelmassa on sopeutumista, dialogisuutta, aktivismia, uutta tietoa sekä tietysti ilmastoteko -palkintojen jako. Tule mukaan! 

Haemme ehdotuksia Pohjois-Savon ilmastoteko 2026 -palkinnon saajaksi. Ehdota organisaatiota, tiimiä, tekijää tai tekoa! Pohjois-Savon ilmastotyön onnistumisia on juhlittu vuodesta 2024 ja nyt palkinnot on aika jakaa kolmannen kerran. Itä-Suomen elinvoimakeskus ja sen koordinoima Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke ovat myöntäneet Pohjois-Savon ilmastoteko -palkinnot ilmastotyössä erityisen ansioituneille tahoille. Seuraavat ilmastoteko -palkinnot jaetaan syksyllä HIPOVA -hankkeen päätöstilaisuudessa.

Vieremän kunta kehitti kevään aikana sopeutumistyötään Sopeudu kympillä! -kokeilussa, jonka tavoitteena oli pilotoida kunnille suunnattua ilmastonmuutokseen sopeutumisen pikastartti -mallia ja luoda Vieremälle käytännönläheinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma. Siinä missä Vieremällä on jo aiemmin tehty työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, nyt katse käännettiin siihen, miten jo käynnissä oleviin muutoksiin varaudutaan ja sopeudutaan. ”Vieremällä on laaja poliittinen yhteisymmärrys siitä, että vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat osa kunnan menestysstrategiaa”, kertoo Vieremä 2.0 -ohjelman projektipäällikko Ritva Vasara kokeiluun lähtemisen taustoista.

Kokeilu oli osa HIPOVA -hanketta, ja sen toteutuksesta vastasi Tyrsky-Konsultointi Oy.

Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma julkaistiin 21.5.2026 Kuopiossa järjestetyssä tilaisuudessa. Julkaisupäivänä järjestettiin Nuorten huominen -dialogi, jossa oli mukana 10 yläkouluikäistä nuorta Kuopiosta, Leppävirralta ja Siilinjärveltä. Nuoret pääsivät kertomaan näkemyksiään arjesta, tulevaisuudesta ja ilmastonmuutoksesta. Nuorten kanssa käyty keskustelu ei ollut irrallinen tilaisuus, vaan tietoinen jatkumo Pohjois-Savon sopeutumissuunnitelman valmistelussa.

Ilmatieteen laitoksen tuottamat uudet kartat ja kuvaajat havainnollistavat, miltä Pohjois-Savon ilmasto voi näyttää vuosisadan puolivälissä ja lopussa eri päästöskenaarioissa. Kuvien viesti on selvä, Pohjois-Savo muuttuu lämpimämmäksi ja sateisemmaksi maakunnaksi. Suurimmat muutokset kohdistuvat talveen, jonka luonne voi vuosisadan loppuun mennessä olla hyvin erilainen kuin nykyisin. Samalla kesät tarjoavat pidemmän kasvukauden, mutta myös enemmän hellettä ja sään ääri-ilmiöitä. Kartta-aineistot osoittavat, että muutokset ovat voimakkuudeltaan hieman erilaisia maakunnan eri osissa.

Etelä-Kuopiossa Hiltulanlahden koulun ja päiväkodin sekä seurantalo Vanulan ympäristössä on voinut tänä ja viime kesänä törmätä kyltteihin, jotka kertovat alueen puiden osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen. Koivujen runkoihin ja juurille on asennettu mittauslaitteita, joiden avulla seurataan puiden kuivuudensietokykyä. Kyseessä on Itä-Suomen yliopiston tutkimus, jossa selvitetään, miten kaupunkipuiden kestävyyttä voidaan parantaa yhä kuivemmiksi muuttuvissa olosuhteissa. Vuosina 2025–2026 toteutettava tieteellinen koe tutkii luontoon perustuvia ratkaisuja kuivuusstressin lieventämiseen kaupunkien viheralueilla.

Luontokato, ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset ovat globaaleja megatrendejä, mutta niiden vaikutukset ja ratkaisut ovat ennen kaikkea paikallisia. Kunnilla on keskeinen rooli siinä, miten näihin muutoksiin vastataan – ja samalla mahdollisuus vahvistaa omaa elinvoimaansa ja kuntalaisten hyvinvointia uudella tavalla.

Luontopohjaiset ratkaisut ja luonnon huomioiminen kuntatyössä ovat nousemassa yhä keskeisemmäksi osaksi elinvoiman kehittämistä, mutta käytännön toteutus voi tuntua haastavalta arjen kiireessä.

Pohjois-Savon kunnille suunnatussa webinaarissa pureudutaan siihen, mitä luontotyö käytännössä tarkoittaa ja miten sitä voidaan edistää kunnan omassa toiminnassa – konkreettisten esimerkkien ja rahoitusmahdollisuuksien kautta.

Kuopion Savilahdessa järjestetään 2.-3. syyskuuta 2026 viranomaisten koordinoima Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus. Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston yhteinen Säähäiriö2026-hanke järjestää osana harjoitusta sään ääri-ilmiöihin keskittyvän harjoituksen. Säähäiriö2026 kehittää ilmastoriskien hallintaa osana vesi- ja ruokaturvallisuutta.

Ilmasto-ohjelma on vuoden kestävä kokonaisuus, jonka avulla mukana olevat yritykset saavat käytännönläheisen koulutuksen, työkalut ja asiantuntija-apua organisaation hiilijalanjäljen laskentaan. Ilmasto-ohjelma on suunnattu ensisijaisesti pk-yrityksille, jotka ovat ilmastotyön alkuvaiheissa tai tarvitsevat tukea ilmastotyön aloittamiseen. Osallistuminen ei edellytä kauppakamarin jäsenyyttä ja se on osallistujayrityksille maksutonta. Haku ohjelmaan on käynnissä 11.8.-30.9.2026.

Viljele kestävästi ja vastuullisesti - VILKE on Itä-Suomessa toteutettava koulutushanke, jonka tavoitteena on vahvistaa alkutuotannon, kuten marjan-, hedelmän-, vihannes- ja perunanviljelijöiden ja jatkojalostajien osaamista vastuullisuudessa ja kestävän liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeen avustuksella tuottajat voivat laatia vastuullisuussuunnitelmia, valmistautua sertifiointeihin ja osoittaa vastuullisuustyönsä ostajille ja rahoittajille. 

Luontoarvot ja etäisyys asutukseen ohjaavat tuulivoiman rakentamista eri alueille

Kestävyysmurros ei tarkoita luopumista ja staattisuutta. Kohtuuden määrittämä kestävyys voi ohjata yritysten ja talouden uudistumista, ja samalla kohtuusratkaisut voivat parantaa ihmisten hyvinvointia. Itä-Suomen yliopisto on mukana Kohtuusratkaisuilla kohti sisukasta, vihreää ja oikeudenmukaista Suomea (SISU)-hankkeessa, jossa mallinnetaan kohtuusratkaisujen makrotaloudellisia vaikutuksia sekä autetaan ihmisiä tunnistamaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia.

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin muovien kiertotalousekosysteemien riippuvuuksia haastattelemalla ekosysteemitoimijoita. Tulokset osoittavat, että sääntely, teknologia, markkinat, kuluttajakäyttäytyminen ja yhteistyö muodostavat toisiinsa kytkeytyvän, mutta ristiriitaisen kokonaisuuden, joka hidastaa kiertotalouden toteutumista.

MTK ja BOOST järjestävät yhdessä asiantuntijatapahtuman luonnonarvomarkkinoiden parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille. Tapahtumassa tarkastellaan, missä vaiheessa luonnonarvomarkkinat Suomessa tällä hetkellä ovat ja mihin suuntaan niitä ollaan kehittämässä. Tapahtuma järjestetään Lahden Luontofoorumin (8.9.2026) jälkeisenä päivänä Lahdessa.

Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kierrätetyn tavaran myyntiin erikoistunut kauppakeskus Luuppi avattiin elokuun puolessa välissä Kuopiossa. Kauppakeskus yhdistää käytetyn tavaran myynnin, korjaustoiminnan, kierrätyksen ja yhteisöllisyyden. Sinne voi tuoda käytettyä tavaraa suoraan myyntiin tai viedä jatkokäyttöön sopimaton tavara Jätekukon lajitteluasemalle. Luupissa eri tuoteryhmien tavarat on eritelty omiin myymälöihinsä, mikä tekee kierrätetyn tavaran hankkimisesta helppoa. Luupin toiminnasta vastaavat Elävä Säätiö ja Jätekukko.

"Tänään Luupin avajaisissa emme ole vain luomassa kierrätyskauppaa, vaan olemme muuttamassa talousjärjestelmää. Tässä ollaan ensisijaisesti tapojen muuttamisen bisneksessä. Luuppi mahdollistaa meidän käyttäytymisen muutoksen: second hand first.", näin kuvaili EU:n ilmastolähettiläs Timo Huhtamäki Luupin avajaispuheessa.

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!