Luontokato, ilmastonmuutos ja maankäytön muutokset ovat globaaleja megatrendejä, mutta niiden vaikutukset ja ratkaisut ovat ennen kaikkea paikallisia. Kunnilla on keskeinen rooli siinä, miten näihin muutoksiin vastataan – ja samalla mahdollisuus vahvistaa omaa elinvoimaansa ja kuntalaisten hyvinvointia uudella tavalla.

Luontopohjaiset ratkaisut ja luonnon huomioiminen kuntatyössä ovat nousemassa yhä keskeisemmäksi osaksi elinvoiman kehittämistä, mutta käytännön toteutus voi tuntua haastavalta arjen kiireessä.

Pohjois-Savon kunnille suunnatussa webinaarissa pureudutaan siihen, mitä luontotyö käytännössä tarkoittaa ja miten sitä voidaan edistää kunnan omassa toiminnassa – konkreettisten esimerkkien ja rahoitusmahdollisuuksien kautta.

Pohjois-Savo etenee kohti tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tuore ilmastotiekartan seurantaraportti 2026 osoittaa, että päästöjen suunta on oikea – mutta samalla korostaa, että tavoite vaatii määrätietoisia lisätoimia erityisesti liikenteen, maatalouden ja teollisuuden päästöjen vähentämiseksi.

Vuosien 2007–2024 aikana päästöt laskivat noin 41 prosenttia. Vuonna 2024 päästöjä syntyi yhteensä noin 1621 kt CO₂e, ja asukaskohtaiset päästöt olivat 6,5 tonnia CO₂e. Päästöjen vähenemistahti on kuitenkin tavoitteeseen nähden hidas. Vuosien 2023-2024 aikana päästöt Pohjois-Savossa vähenivät 2%. 

EU Green Week 2026 nosti esiin luonnon merkityksen talouden perustana. Itä-Suomen elinvoimakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja kumppaneiden partneritapahtumassa viesti oli selkeä: luontopositiivinen talous syntyy alueilla tehtävien käytännön ratkaisujen kautta – ja Itä-Suomi toimii tässä suunnannäyttäjänä. Luontopositiivinen talous edellyttää systeemistä muutosta: samansuuntaista liikettä sääntelyssä, markkinoilla ja ihmisten arvoissa. Yrityksille valintojen on oltava helppoja, mikä edellyttää ennakoitavaa ohjausta, sujuvaa hallintoa ja käytännönläheistä tukea alueellisilta toimijoilta.

Kesäkuun lopussa päättyvässä Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU)-hankkeessa testattiin alueellista ilmastokoordinaattoriverkostoa, jossa seudulliset ilmastokoordinaattorit kehittivät aktiivisesti kuntien ilmastotyötä tukien kuntia ilmastotyön suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa sekä toivat työhön kaivattua suunnitelmallisuutta ja resursseja. Samalla tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen vahvistui seutujen välillä ja ylimaakunnallisen yhteistyön avulla. Ilmastokoordinaattoreiden avulla Pohjois-Savoon laadittiin seitsemän uutta ilmastosuunnitelmaa, joista noin puolet syntyi kuntiin, joissa suunnitelmallinen ilmastotyö oli vasta käynnistymässä. SISU -hankkeen myötä vaikuttava ilmastotyö ja yhteistyö laajeni 15 pohjoissavolaiseen kuntaan. 

Tietä vihreälle kasvulle -hanke

Vieraslajien hävittämisestä voi taas tänä kesänä ansaita rahaa Crowdsorsa-mobiilipelin avulla. Jokainen voi osallistua torjuntatyöhön lataamalla sovelluksen omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon. Joroisissa hävitetään haitallista jättipalsamia ja lupiinia ja Kuopiossa jättipalsamia.

Luontokato on yksi aikamme suurimmista haasteista. Miten yhdistämme luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen ja elinvoiman luomisen? Lahdessa 8.9. järjestettävä luontofoorumi 2026 kokoaa erilaiset toimijat yhteen nostamaan luonnon monimuotoisuuden vahvistamisen, elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin konkreettisiksi, mitattaviksi teoiksi. 

MTK ja BOOST järjestävät yhdessä asiantuntijatapahtuman luonnonarvomarkkinoiden parissa toimiville ja siitä kiinnostuneille. Tapahtumassa tarkastellaan, missä vaiheessa luonnonarvomarkkinat Suomessa tällä hetkellä ovat ja mihin suuntaan niitä ollaan kehittämässä. Tapahtuma järjestetään Lahden Luontofoorumin (8.9.2026) jälkeisenä päivänä Lahdessa.

SavoGrown tapahtumakalenteriin on koottu lukuisia ilmasto- ja ympäristöaiheisia tapahtumia. Selaa kalenteria ja löydä itsellesi sopivia tapahtumia. Osallistua voi esimerkiksi lepakkopönttö- tai vieraslajitalkoisiin.

Savonian kestävyysraportti kokoaa yhteen vastuullisuustyön etenemistä, ympäristövaikutusten vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä sekä hiilijalanjäljen kehitystä. Savonian tavoitteena on olla kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu vuoteen 2030 mennessä. 

Kuopion alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, hyvinvoinnin edistämisen palvelut ja Kuopion luonnontieteellinen museo yhteistyökumppaneineen järjestävät kesän ja syksyn aikana opastettuja luontoretkiä ja talkoita. Retket ja talkoot ovat kaikille avoimia ja maksuttomia, poikkeuksena ovat laiva- ja bussiretket. 

Pienydinreaktorit herättävät tällä hetkellä paljon kiinnostusta kaupunkien tulevaisuuden lämmöntuotannon ratkaisuna. Niiden avulla voidaan tuottaa suuria määriä lämpöä lähes päästöttömästi, toimitusvarmasti ja pitkällä aikavälillä ennustettavalla hinnalla. Potentiaali on kiistaton, mutta pienydinvoimahankkeessa keskeisin kysymys on luottamuksen rakentaminen.

Suomalaisilla maatiloilla tehdään joka päivä työtä, joka on koko yhteiskunnan kannalta välttämätöntä. Kuopion Vehmersalmella sijaitsevalla Virtalan tilalla tehdään työtä, jonka merkitys näkyy ruokapöytää laajemmin. Tila on hyvä esimerkki siitä, miten maatila voi samaan aikaan tuottaa ruokaa, vaalia ympäristöä ja pitää huolta eläinten hyvinvoinnista.

Elinvoimakeskusten asiantuntijat ovat koonneet viljelijöille rahoitusvinkkejä maatalouden vesienhallinnan parantamiseen. Erilaisiin vesienhallintaa parantaviin toimenpiteisiin ja investointeihin on tarjolla kattavasti EU:n maatalous- ja maaseuturahoitusta.

Kosteikko puhdistaa vesiä, lisää luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elämyksiä luonnossa. Kosteikko on luonnon oma suodatin: se hidastaa veden virtausta ja vesiensuojelun kannalta haitalliset ravinteet sitoutuvat kasveihin. Lue maaseutu.fi -sivustolta tietoa kosteikkojen hyödyistä luonnolle, ilmastolle ja maataloudelle. 

Ihmisen toiminta on muuttanut veden kiertokulkua merkittävästi, mikä uhkaa sen kykyä ylläpitää elintärkeitä ilmastoon ja ekosysteemeihin liittyviä maapallojärjestelmän prosesseja, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden johtama tuore kansainvälinen tutkimus. Veden kiertokulku on ilmastonmuutoksen sekä veden- ja maankäytön vaikutusten takia ajautunut entistäkin kauemmas tasapainoisesta tilasta. 

Maatalousluonnon monimuotoisuus on kesällä esillä erilaisissa tapahtumissa. Tarkista tapahtumat ilmastoviisas.fi -sivustolta ja lähde mukaan. Sivustolta löydät lisäksi tallenteet maatalousluonnon monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista kertovista keväällä pidetyistä webinaareista. Webinaarisarjan pääjärjestäjä on Luonnonvarakeskuksen vetämä ARVO-hanke.

Elokuun 17. ja 18. järjestetään työpajat, joissa kehitetään kuntalähtöinen työkalu kuntien luonnon monimuotoisuutta tukevien alueiden raportoimiseen. Luonnon monimuotoisuutta tukevien alueiden tunnistamisen ja raportoinnin työkalut muodostuvat pysyväksi osaksi keinovalikoimaa, jolla kunta voi edistää monimuotoisuuden turvaamista alueillaan. Kuntien asiantuntemus on keskeistä, jotta ratkaisu toimii erilaisissa toimintaympäristöissä.

Siilinjärven kunnassa on valmistunut keväällä 2026 uusi metsäsuunnitelma, joka linjaa kunnan metsien käyttöä ja hoitoa seuraavan kymmenvuotiskauden ajan. Suunnitelma tuo yhteen ilmasto-, luonto- ja taloustavoitteet ja antaa konkreettiset suuntaviivat kuntametsien kestävälle hoidolle. Metsäsuunnitelman tavoitteena on tukea kuntaa tekemään pitkäjänteisiä ja tietoon perustuvia päätöksiä metsäomaisuutensa hoidossa ja käytössä. Keskeinen osa suunnittelua oli erilaiset vuorovaikutusmenetelmät. Kunnan tavoitteita kartoitettiin keskustelujen, kyselyiden sekä metsädialogin avulla. Metsäsuunnitelman myötä Siilinjärven kunta sitoutuu kehittämään metsiensä hoitoa kokonaisvaltaisesti kestävään suuntaan. 

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!