Uutiskirje 12.6.2026

Jaa: 

 

Mitä opimme kosteikkokarnevaaleista?

Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen ratkaisujen vaikuttavuus punnitaan siinä kuinka ne saadaan maanomistajien ulottuville ja käyttöön. Hiilestä kiinni -yhteisön jäseniä yhdistää ymmärrys maankäyttösektorin ilmastotyön perusasetelmista.

Kevään kosteikkokarnevaalit olivat kosteikkoja toteuttaneiden voimannäyttö. Maanomistajat ja muut asiantuntijat ovat löytäneet vesitaloutta, elinympäristöjä, vesistöjä ja ilmastoa parantavia ratkaisuja eri puolilla maata. Tämän työn nostaminen esiin ilahduttaa ja palkitsee.

Sadat kosteikot eri puolilla maata hyödyttävät maanomistajia, paikallisyhteisöjä ja Suomea. Tehtävämme on ratkaista kuinka edelläkävijöiden onnistumiset ja epäonnistumiset saadaan tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan kosteikkotyön käyttöön jatkossa.

Kosteikkoja toteuttaneiden viljelijöiden ja muiden maanomistajien aikaansaannokset sekä karnevaalimeininki saisivat olla oppina ilmastotyölle laajemminkin. Työlle ei voi kuvitella omia ratkaisujaan ylpeästi esittelevää maanomistajaa vahvempaa veturia.

Karnevaalihumussa kenties parasta oli tekijöiden vastavuoroinen ilo toistensa onnistumisista ja oivalluksista. Kosteikkoväki ihasteli mm. Rytkyn kyläkoululaisten ja paikallisten lukiolaisten osallistumista Kiuruveden karnevaaleihin. Kosteikkotyön yhdeksi kivijalaksi jo vakiintunut lintuihmisten ja metsästäjien yhteistyö ilahdutti monia.

Ympäristökasvatus ja suuntautuminen yhteistyöhön koskettavat teemoina muitakin kuin koululaisia, metsästäjiä ja lintuväkeä. Iästä ja asemasta riippumatta olemme kaikki uuden äärellä.

Toivotan lukijoille rohkeutta haaveilla uudesta ja edetä kohti haaveita. Toivon myös, että muistamme kurkistaa kosteikoille muulloinkin kuin karnevaaleissa.

Suopursujen kukkiessa,

Harri Hakala
Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori  
Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö  

Kuka maksaa vettämisen — Valiolla ja St1:llä uusi yritys

Turvepellot tunnetaan valtakunnan tason ohjelmissa ja laskelmissa sekä maatalouden merkittävänä päästölähteinä että suurena mahdollisuutena alan päästöjen leikkaamiseen. Tehokkain turvepeltojen päästöjen vähentämiskeino on vettäminen.

Moni viljelijä vierastaa ajatusta pellon vettämisestä. Pellot omistetaan viljelyä varten. Vettäminen nähdään kannattamattomana. Vettämisen hyötyjä ei välttämättä tunneta, eikä lähipiirissä ole hyviä esimerkkejä kosteikoista. Turvepeltojen vettämiseen suunnattua ei-tuotannollisten investointien tukea onkin hyödynnetty hyvin vähän.

Valio julkisti pitkään valmistellun ratkaisun turvepeltokysymykseen toukokuun lopussa. Valio perustaa St1:en kanssa Ekviton Oy:n. Uusi yritys vettää tuotannollisesti vähämerkityksisiä turvepeltoja. Rahat saadaan liikennesektorilta. Jakeluvelvoitteen joustomekanismi tarjoaa polttoaineyrityksille mahdollisuuden toteuttaa lain vaatimaa ilmastonmuutoksen hillintää myös maankäyttösektorilla. Valiolla on kyky ja halu koota turvepeltojen omistajia ja palvella heitä tehokkaasti. Kiinnostuneet voivat ilmoittautua Valion Tuuli Hakalalle (tuuli.hakala at valio.fi).

Yksityiseen rahoitukseen perustuvien ratkaisujen onnistuminen on koko yhteiskunnan etu. Parhaassa tapauksessa Valion ja St1:sen kuvio toimii ja näyttää mallia muille.

Taantuneet vesilinnut ja kadonneet kalat vaativat voimien yhdistämistä

Kosteikkokarnevaalien tunnelma oli huipussaan ennallistetuilla turvetuotantoalueilla. Laajat matalan veden alueet keräsivät massoittain muuttolintuja. Kevään huumaavan pauhun lomassa kuulimme myös karmeita tietoja vesilintukadosta. Toisilla kosteikoilla vallitsi hiljainen kevät. Vesilintujen kannat ovat olleet pitkään luisussa. Esimerkiksi useat sotkat ovat romahtaneet valtakunnallisesti ja monin paikoin hävinneet kokonaan. Lintuharrastajien ja -ammattilaisten tuoreet havainnot pelottavat. Kärjistyykö tilanne juuri tässä silmiemme alla? Jäämme odottamaan tämän vuoden laskentoja. 

Virtavesien suojelussa kalastajien ja muiden luonnonystävien yhteistyö on onnistunut monella joella riemastuttavalla tavalla. Metsästäjien ja muiden lintuharrastajien jakama huoli näkyy yhteisinä ponnistuksina kosteikkotyössä. Kosteikkotyö on tärkeää kaikkien näiden elinympäristöjen, lajien ja ihmisten kannalta.

Valuma-alueiden ojitukset ovat tärvelleet kutuvesiä. Vahinkojen korjaamiseen ja virtakutuisten kalojen paluuseen tarvitaan kosteikkoja. Samalla suojellaan kosteikkolajeja ja ilmastoa. Suomalaisen luonnon pelastaminen vaatii yhteisymmärrystä ja yhteistyötä.

Voiko kosteikkotyötä kurkistaa verkossa?

Kosteikkoretki kiinnostavaan kohteeseen antoisassa seurassa vaatii aikaa ja järjestelyjä. Onneksi kosteikkoväki on tuottanut myös työpöydän ääreen ja ahtaampaan aikarakoon sopivia makupaloja, joista on alla muutama esimerkki.

Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja kumppaneiden tuottama animaatio luonnostelee valuma-alueen vesienhallintaa puolessatoista minuutissa. Rahkasammal on vettämisen avainlaji ja kosteikkotyön tärkein kumppani. Itä-Suomen yliopisto tarjoaa kurkistuksia siihen millaista tutkimusta sammaleesta tehdään Kontiolahden Kyyrönsuolla. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tuottamissa videohaastatteluissa pääset kuulemaan asiantuntijoiden näkemyksiä turvetuotantoalueiden jatkokäytöstä.

Koulutus, tutkimus ja digitaaliset palvelut järjestäytyvät tukemaan vettämistä

Turvemaiden käytössä ollaan suurten näkökulmien muutosten äärellä. Maankäyttöä hallinneesta kuivatusnäkökulmasta ollaan siirtymässä tasapainoisempaan vesitalouden hallintaan. Monia hyötyjä optimoidaan vettämällä valikoituja kohteita kosteikoiksi. Tämä kaikki vaatii uutta osaamista, tutkimusta ja tiedon jakamista sekä uutta järjestäytymistä näihin tehtäviin.

Tutkimus pohjustaa ennallistamista

Valtioneuvosto julkistaa kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen lähiaikoina. Ennallistamisen linjausten arviointia helpottaa, että tavoitteet ja pääperiaatteet ovat olleet tiedossa jo vuosia. Ennallistaminen ja sen tulkitseminen on kuitenkin uutta. Tulevaa keskustelua vaikeuttaa se, että esim. vettämisen hyödyt ja haitat kohdistuvat eri tavoin. Laadultaan erilaisia hyötyjä ja haittoja on myös vaikea arvottaa ja mitata. Toisaalta synergiat tukevat ennallistamisratkaisuja ja esimerkiksi kosteikko voi tuottaa tehokkaasti monia hyötyjä yhtä aikaa.

Juuret tiedossa -hankekokonaisuus käynnistyi

Toukokuussa käynnistynyt Juuret tiedossa -hankekokonaisuus pyrkii kehittämään vaikuttavia ja uudenlaisia tapoja välittää tietoa metsää omistaville ja metsissä toimiville. Kun totuttuja toimintatapoja kehitetään, pystytään paremmin lisäämään hiilensidontaa ja edistämään metsien kasvua sekä tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, 

Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö rahoittaa nyt alkaneita hankkeita noin neljällä miljoonalla eurolla. 

Hankekonsortioissa on edustettuina hyvin monenlaisia toimijoita, kuten oppilaitoksia, kuntia, yrityksiä ja yhdistyksiä eri puolilta Suomea. Hankkeilla pyritään vahvistamaan metsänomistajien, metsäammattilaisten, opiskelijoiden ja julkisten toimijoiden osaamista ilmastokestävän metsänhoidon eri osa-alueilla. Ilmastokestävyys tarkoittaa metsän uudistamisen nopeuttamista hakkuun jälkeen, metsätuhojen ennaltaehkäisyä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista, puuston tiheämpänä kasvattamista, kiertoaikojen maltillista pidentämistä, tuhkalannoitusta ja suometsien kokonaisvaltaista hoitoa sekä metsänlannoituksen edistämistä kivennäismailla. 

Haluatko tarjota uutiskirjeeseen sisältöä tai antaa palautetta? Ota yhteyttä!
[email protected]

Tietosuojaseloste