"Keskustellaan rauhallisesti ja ymmärtäväisesti toiset huomioon ottaen. Emme pysty muuttamaan toistemme mielipiteitä, mutta voimme koettaa ymmärtää toisen näkökulmaa, että mitä mieltä hän asiasta saattaa olla." 

Näillä sanoilla avasi Rautalammin kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Jussi Herranen Pohjois-Savon ympäristödialogien sarjaan kuuluvan tilaisuuden Rautalammilla 10.3. Samalla hän tuli kiteyttäneeksi dialogin syvimmän merkityksen. Tilaisuuden tavoitteena oli lisätä ymmärrystä tuulivoimasta ja uusiutuvasta energiasta sekä edistää keskustelua, joka tukee Rautalammin kunnan strategisia tavoitteita. Tapahtumassa alustajina toimivat Kirsi Pelkonen Navitas Kehitys Oy:stä, aluekehitysjohtaja Timo Ollila Pohjois-Savon liitosta ja professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta.

Tiedot Suomen luonnon tilasta ovat huolestuttavia: luontotyyppien tila heikkenee ja myös tavanomaisten lajien yksilöiden määrä vähenee. Toimia luonnon tilan parantamiseksi tarvitaan ja niitä on jo tehtykin. Helmi-elinympäristöohjelma sisältää monipuolisen keinovalikoiman, jolla on vuodesta 2020 alkaen edistetty monimuotoisuutta parantamalla heikentyneiden elinympäristöjen tilaa Suomessa. Pohjois-Savossa tehtävää edistetään myös vuonna 2024 käynnistyneen Priodiversity LIFE-hankkeen myötä. Toimenpiteistä hyötyvät sekä lajit että luontotyypit ja niitä toteutetaan maanomistajan suostumuksella niin suojelualueilla kuin suojelualueiden ulkopuolella.

Vuonna 2025 Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimenpiteillä parannettiin maakunnan lintuvesien, perinnebiotooppien, metsien, soiden, rantaluontotyyppien ja pienvesien tilaa.

Kiuruveden ilmastosuunnitelma vuoteen 2035 on laadittu ja hyväksytty vuonna 2022. Suunnitelmaa päivitetään nyt ensimmäistä kertaa. Päivitystyössä on katsottu mm. toimien nykytilannetta sekä laajennettu tavoitteita ja toimenpiteitä koskemaan päästöjen vähentämisen lisäksi myös ilmastonmuutokseen sopeutumista ja varautumista. Suunnitelmaa voi kommentoida lähettämällä kommentit 17.4.2026 mennessä sähköpostilla osoitteeseen [email protected].

Kiuruveden kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämä saavutetaan vähentämällä päästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta, loput päästöt sidotaan hiilinieluihin ja -varastoihin tai kompensoidaan.

Pohjois-Savon liikennesuunnitelman päivittäminen käynnistyy kaikille avoimella kyselyllä, johon voi vastata 20. maaliskuuta 2026 saakka. Kyselyllä toivotaan palautetta liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystarpeista ja mahdollisista puutteista. Palautetta toivotaan kaikilta: kansalaisilta, kunnilta, organisaatioilta, järjestöiltä jne. Lausuntopyyntöjä ei lähetetä. Lähtötietoina hyödynnetään tuoreita maakuntakaavoituksen ja maakuntasuunnitelman laadinnan aineistoja. 

Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty helmikuussa 2021, minkä jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut huomattavia muutoksia sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Muun muassa kuljetusvirrat ja -muodot ovat muuttuneet ja itärajayhteydet – mukaan lukien Saimaan kanava – sulkeutuneet. Eduskunnan on määrä hyväksyä kuluvan kevään aikana selonteko valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2026 – 2037. 

SavoGrown ja Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n uusi GreenSavo – Ilmasto- ja ympäristötekoja yhdessä on yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta Pohjois-Savossa aktivoimalla maaseudun asukkaita ja yhteisöjä konkreettisiin tekoihin. Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä, sitoutumista ja yhteistoimintaa ilmasto- ja ympäristötyössä.

Omakoti- ja paritalojen omistajille suunnattu avustus fossiilisesta lämmityksestä luopumiseen päättyy. Avustushakemus on jätettävä Sisä-Suomen elinvoimakeskukselle viimeistään 25.5.2026, ja koko lämmitysjärjestelmän vaihdon ja vanhan lämmitysjärjestelmän purkamisen on oltava valmis 31.8.2026. Aikaa avustushakemuksen tekemiseen ja remontin toteuttamiseen on siis enää muutama kuukausi.

Fossiilisesta lämmityksestä luopumisen avustuksia on myönnetty vuodesta 2020 lähtien lähes 35 000 kotitaloudelle ja yhteensä yli 136 miljoonaa euroa. Määrärahaa on vielä käytettävissä ja sen arvioidaan riittävän noin 2 000 hakijalle.

Kaipaatko uusia kontakteja tai etsitkö yrityksesi sivuvirroille kohdetta? Pistä messupiste pystyyn ja tule verkostoitumaan kiertotaloumessuille! Tilaisuudessa kuulet kiinnostavia puheenvuoroja kiertotalouden edelläkävijöiltä, tutustut kiertotalouden parissa toimivien yritysten toimintaan messupisteillä ja pääset esittelemään oman yrityksesi toimintaa muille. Messupisteet on suunnattu ennen kaikkea kiertotaloustoimintaa harjoittaville tai siitä kiinnostuneille yrityksille, mutta mukaan tapahtumaan saavat tulla muutkin kiertotaloudesta kiinnostuneet.

Tule mukaan ilmastohanketreffeille!

Luontokadon pysäyttäminen Pohjois-Savossa -aamukahviwebinaari

Pohjois-Savossa järjestetään vuosittain kattava tarjonta ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen ja kestävyyteen liittyviä tapahtumia. Hiilineutraalipohjoissavo.fi -sivuston tapahtumakalenterin avulla löydät kiinnostavat tapahtumat ja tilaisuudet. Tapahtumien painopiste on alueellisten toimijoiden järjestämissä tapahtumissa, mutta mukana on myös valtakunnallisia tapahtumia.

Uusi palvelu arvioi puhtaan energian investointien talous-, työllisyys- ja ympäristövaikutukset

Suomen ympäristökeskus on kehittänyt palvelun, jonka avulla voidaan arvioida erilaisten puhtaan energiasiirtymän investointien talous- ja työllisyysvaikutuksia sekä kansallisesti että alueellisesti. Palvelun avulla voidaan myös tarkastella investointien maailmanlaajuisten tuotantoketjujen ympäristövaikutuksia eli vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön, kasvihuonekaasupäästöihin ja ilmansaasteisiin.

Etelä-Karjalan liitto on avannut Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon kohdennetun IP AKKE -rahoitushaun. Kyseessä on noin 16 miljoonan euron kansallinen alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määräraha eli AKKE-rahoitus, josta tässä yhteydessä käytetään tuttavallisesti nimeä IP AKKE.

Savon Voima on mukana rahoittamassa LUT-yliopiston koordinoimaa BioCO₂-ES-tutkimushanketta, jossa selvitetään hiilidioksidin talteenoton ja hyödyntämisen mahdollisuuksia sekä luodaan pohjaa uusille vähähiilisille liiketoimintaratkaisuille. Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto voi tulevaisuudessa tarjota mahdollisuuksia päästöjen vähentämisen lisäksi myös uudenlaisten arvoketjujen syntymiseen.

Yli kolmannes EU-varoista ilmasto- ja ympäristömenoihin

EU:ssa valmistellaan rahoitussuunnitelmaa vuosille 2028–2034. Komission talousarvioesityksessä ilmasto- ja ympäristömenojen osuudeksi tavoitellaan 35 prosenttia ja tavoite on jyvitetty eri ohjelmien välille. Ei kuitenkaan ole aivan ilmeistä, millaisia, ja kenen ilmasto- ja ympäristömenoja rahoitetaan, kirjoittaa kuntaliiton erityisasiantuntija Laura Mäki blogissaan.

Savon Voima ja Lapinlahden Vesi suunnittelevat Lapinlahdelle lämpöpumppuhanketta, jossa hyödynnetään jätevedenpuhdistamon hukkalämpöä kaukolämmön tuotannossa. Investoinnin myötä jopa 70 prosenttia Lapinlahden kaukolämmöstä tuotettaisiin jätevedestä saatavalla hukkalämmöllä. 

Lämpöpumppuinvestointi tukee sekä Savon Voiman että Lapinlahden kunnan strategisia tavoitteita vihreästä siirtymästä ja vähäpäästöisestä energiantuotannosta. Hankkeella on useita paikallisia konkreettisia hyötyjä: hukkalämmön hyödyntäminen vähentää Onkiveteen kohdistuvaa lämpökuormaa, mikä parantaa järven ekologista tilaa. Lisäksi hukkalämpöjen hyödyntäminen pienentää CO₂-päästöjä merkittävästi, kun lämpöä tuotetaan vähemmän polttamalla.

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!