Pohjois-Savon kiertotalousmessut järjestetään Kuopiossa 21.4. Tilaisuudessa kuulet kiinnostavia puheenvuoroja kiertotalouden edelläkävijöiltä, tutustut kiertotalouden parissa toimivien yritysten toimintaan messupisteillä, saat tilaisuuden verkostoitua eri toimijoiden kanssa ja pääset esittelemään oman yrityksesi toimintaa muille. 

Messupisteet on suunnattu ennen kaikkea kiertotaloustoimintaa harjoittaville tai siitä kiinnostuneille yrityksille, mutta mukaan tapahtumaan saavat tulla muutkin kiertotaloudesta kiinnostuneet. Messupisteitä on jaossa 30 ensimmäiselle halukkaalle. 

Tilaisuuden järjestävät Itä-Suomen elinvoimakeskus, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon koulutuskuntayhtymä, Ylä-Savon ammattiopisto ja Elävä Säätiö.

Kestävyysviestinnän opas kutsuu pohtimaan viestinnän roolia osana muutosta – ei vain sen kuvaajana. Opas on tarkoitettu kaikille, jotka viestivät kestävyydestä työssään: viranomaisille, kunnille, yrityksille, oppilaitoksille, hanketoimijoille, järjestöille ja kehittäjille. 

Opas on syntynyt tarpeesta siirtyä askel eteenpäin. Pelkkä vastuullisuudesta kertominen ei enää riitä. Tarvitaan viestintää, joka rakentaa yhteistä ymmärrystä, vahvistaa toivoa ja tukee systeemistä muutosta kohti ilmastokestävää, oikeudenmukaista ja elinvoimaista Pohjois-Savoa.

Opas pyrkii innostamaan kokeilemaan, keskustelemaan ja kehittämään omaa viestintää. Tutustu kestävyysviestinnän oppaaseen ja lataa se omaan käyttöösi!

Itä-Suomen ilmastokonferenssi järjestettiin 4.2. Kuopiossa lähes 180 osallistujan voimin. Konferenssi kokosi yhteen kuntien, viranomaisten, yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja nuorten edustajia pohtimaan, miten ilmastotyötä viedään Itä-Suomessa eteenpäin oikeudenmukaisesti, ennakoiden ja käytännönläheisesti.

Joukko pohjoissavolaisia matkailualan yrityksiä ja muita matkailualan toimijoita kokoontui tammikuun lopussa talviselle Tahkolle työpajailemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen teeman alla. Työpajapäivää luotsasi kestävän matkailun asiantuntija Elina Levula Sitowise Oy:stä. Työpaja oli osa Sitowisen toteuttamaa Sopeudu kympillä -kokeilua. Sopeutuva talvimatkailu Pohjois-Savossa -nimisessä kokeilussa laaditaan konkreettinen ja käytännönläheinen työkalu matkailuyritysten talvimatkailuun liittyvien haavoittuvuuksien ja sopeutumisen toimenpiteiden tunnistamiseen. 

Rautalammilla järjestetään 10.3. avoin ympäristödialogi‑tilaisuus.
Tilaisuuden tarkoitus on lisätä ymmärrystä ja rauhallista keskustelua tuulivoimasta ja muusta uusiutuvasta energiasta. Ennen dialogiosuutta tilaisuudessa kuullaan alustukset Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Anne Tolvaselta sekä Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Timo Ollilalta. Tilaisuudessa tarjotaan myös yleisölle mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Nilsiän alakoulun pihaa tullaan muuttamaan luonnonmukaisemmaksi kesällä 2026 osana Sopeudu kympillä! – ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokeilua. Piha suunnitellaan yhdessä alakoulun oppilaiden kanssa. Tavoitteena on toteuttaa luontopohjaisia sopeutumisen ratkaisuja koulun pihaan yhteiskehittämällä niitä koululaisten ja koulun henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on myös, että koululaisten ymmärrys ilmastoriskeistä ja sopeutumisen keinoista parantuu. Kokeilun toteuttaa Kuopion tilapalvelut. 

Kestävä kehitys ohjaa Kuopion steinerkoulu Virkkulan arkea. Ilmasto- ja ympäristökulttuurin edistämiseen osallistuu oppilasraadin lisäksi koko kouluyhteisö. Vihreä lippu -sertifikaatti osoittaa, että ympäristökysymykset otetaan koulussa tosissaan. Jatkuva kehittyminen motivoi toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta.

”Koulumme tehtävänä on ihmisyyteen kasvu, jolloin lapsi kunnioittaa itseään, toisia ihmisiä ja luontoa. Hyvän luontosuhteen kehittyminen on keskeistä, jotta ihminen välittää luonnosta ja toimii sen eteen. Tiedon lisäksi tunnetason kokemuksella on tärkeä rooli”, kuvailee steinerkoulun Virkkulan Vihreä lippu -opettaja Seija Vahronen. 

Ilmastotiekartan indikaattorit -artikkelisarjassa kerrotaan tarinoita Pohjois-Savon ilmastotiekartan indikaattoreiden toteuttajista. Artikkeleissa pääset tutustumaan siihen, mitä tarkoittaa luontoarvoltaan arvokkaiden maatalousalueiden ylläpito käytännössä, miten jätteitä hyödynnetään maanrakentamisessa, miten taloyhtiön energiaremontti käynnistyy sekä siihen, miten puuston hiilivarastojen kasvattamisesta kiinnostunut metsänomistaja hoitaa metsäänsä. 

Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö on julkaissut koosteen materiaaleista ja työkaluista, joiden avulla voi lisätä sopeutumisosaamista luonnonvara-aloilla, vesienhallinnassa ja vesihuollossa.

Sivuilta löydät mm. maa- ja metsätalouden muistilistat ja käyttöä tukevat videot ilmastonmuutokseen sopeutumiskeinoista, alueellisen ilmastoyhteistyön työkirjan, kosteikkotietokortit sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen abc -koulutuksen, jonka avulla opit, mistä tekijöistä ilmastoriski muodostuu ja miten ilmasto on muuttunut Suomessa ja maailmanlaajuisesti. 

Tutustu tarjontaan ja nappaa käyttöösi hyödyllisiä välineitä ilmastotyön tueksi!

Useampia pohjoissavolaisia organisaatioita on päättänyt liittyä mukaan energiatehokkuussopimuksiin kaudelle 2026-2035. Kansallinen energiatehokkuussopimuskausi on järjestyksessään jo neljäs. Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet.  Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen liittyivät Kuopion ja Iisalmen kaupungit, Lapinlahden kunta ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. Yleisen palvelualan toimenpideohjelmaan liittyi Servica Oy. Energia-alan toimenpideohjelmaan Pohjois-Savosta lähtivät mukaan Kuopion Energia Oy, Savon Voima Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. 

Pohjois-Savon liikennejärjestelmätyöryhmä päätti 19. tammikuuta käynnistää maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ajantasaisuuden ja päivitystarpeen arvioinnin. Lähtötietoina käytetään tuoreita Pohjois-Savon maakuntakaavan ja Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman aineistoja. Niitä täydennetään kyselyllä, joka on avoinna liiton verkkosivuilla 15.2.–20.3.2026. 

Maakuntahallitus on hyväksynyt nykyisen liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040:n helmikuussa 2021. Viidessä vuodessa toimintaympäristössä on tapahtunut kansainvälisesti ja kansallisesti suuria muutoksia. Eduskunnan on määrä hyväksyä kuluvan kevään aikana valtioneuvoston selonteko valtakunnallisesta Liikenne 12 -suunnitelmasta vuosille 2026–2037.

Pohjois-Savon liitto on avannut kevään EAKR ja JTF-haut haettavaksi Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 – ohjelmasta. Haettavana on EAKR-tukea (Euroopan aluekehitysrahasto) 5,8 miljoonaa euroa ja JTF-tukea (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto) kaikkiaan 3,0 miljoonaa euroa. Hausta tuetaan mm. energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja kiertotaloutta edistäviä hankkeita. Tukea voidaan myöntää mm. tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, 2.vasteen oppilaitoksille, elinkeinojen kehittämisorganisaatioille, kunnille ja muille julkisyhteisöille. 

Siilinjärvelle on laadittu luonnos uudeksi ilmasto- ja resurssiviisausohjelmaksi. Päivityksen yhteydessä aiemmat ilmasto- ja resurssiviisausohjelmat yhdistetään yhdeksi ohjelmaksi, mikä helpottaa mm. ohjelman seurantaa. Nyt auki olevalla kommenttikierroksella halutaan mahdollistaa kaikille osallistumisen ohjelman laadintaan.

Sopeutumisen aamukahvit keväällä 2026

Sopeutumisen aamukahvit ovat tunnin mittaisia tilaisuuksia, joissa kuullaan alustuksia vaihtuvista, ilmastoriskeihin ja sopeutumiseen liittyvistä aiheista, ja joissa on mahdollisuus kysymyksiin ja keskusteluun. Kevään aamukahvit järjestetään 5.3., 9.4., 7.5. ja 4.6. klo 9-10. Aamukahvit järjestää Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö. 

Kiertotalous on myös huoltovarmuuskysymys

Kiertotalouden ytimessä on tuotteiden ja materiaalien säilyttäminen käytössä sellaisenaan mahdollisimman pitkään luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi. Tarve kiertotaloudelle on yhä voimakkaampaa, kun ympäristökriisi etenee ja luonnonvarojen kysyntä kasvaa. Savonian artikkelissa käsitellään kiertotaloutta osana huoltovarmuutta.

VILKKU-hankkeessa on yhteiskehitetty yrityskumppaneiden kanssa opas, joka ohjeistaa yrityksiä toimialasta riippumatta tunnistamaan niihin kohdistuvia ilmastovaikutuksia ja toimimaan näiden arvioiden mukaan. Lisäksi hankkeessa on tuotettu toimialakohtaisia riskienhallintakortteja sopeutumistyötä tukemaan.

Pohjoismainen raportti AMOC-kiertoliikkeen keikahduspisteen vaikutuksista

Tutkijat selvittävät parhaillaan puiden oksiston jäkälien kykyä sitoa ilmasta tehokasta kasvihuonekaasua, dityppioksidia eli ilokaasua. Jäkälien roolia kasvihuonekaasujen sidonnassa ei ole aiemmin tutkittu, vaan tutkimuksen kohteena ovat olleet maaperä ja kasvit. Tutkimusalueeksi valikoitui Puijon laella sijaitseva yli 160 vuotta vanha metsä luonnonsuojelualueen rajalla. 

Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisu Valuma-alueet kuntoon tarkastelee, miten valuma-aluetyötä voidaan kehittää Pohjois-Savossa konkreettisten esimerkkien kautta. Julkaisu tarjoaa käytännönläheisiä suosituksia vesienhoidon ja alueellisen yhteistyön vahvistamiseen. Tutustu julkaisuun ja poimi keskeiset havainnot omaan työhösi.

Kuopion kaupunki on säästänyt viime vuonna lähes 128 000 euroa kierrättämällä ja kunnostamalla koulujen ja päiväkotien kalusteita. Kaupunki on kehittänyt toimintamallia, jossa tavara liikkuu kestävämmin.

Käytännön tasolla kun ilmenee tarve kalusteille, ensisijaisesti selvitetään, löytyykö sopiva tuote varastosta, toisesta kohteesta, tai voidaanko olemassa oleva kaluste korjata. Kun taas kiinteistöjä tyhjennetään, katselmoidaan kalusto ja käyttökelposet ohjataan uusiokäyttöön. Rikkoutuneita kalusteita kunnostetaan esimerkiksi paikallisten toimijoiden avulla. Mikäli kalusteita ei voida hyödyntää kaupungin omissa kohteissa, niitä tarjotaan edelleen esimerkiksi yhdistyksille ja hyväntekeväisyystoimijoille ennen mahdollisia jätekuljetuksia.

Toimintamallilla on vähennetty uusien hankintojen tarvetta, pienennetty kuljetuskustannuksia ja edistetty ympäristövastuullisuutta.

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!