Uutiskirje 15.1.2026

Uusimmat kuulumiset Velmu-ohjelmasta

Jaa: 

 

Uusi kartoitustieto mahdollistaa merkittävimpien alueiden tunnistamisen Saaristomerellä

Kuva Essi Keskinen / Metsähallitus

Metsähallituksen meritiimi ja konsultit sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Turun ja Naantalin kaupunkien konsultit tekivät yhteensä huimat noin 500 sukelluslinjaa Saaristomerelle viime kesänä. Kaikki lajihavainnot on nyt syötetty tietokantoihin jo olemassa olevan tiedon seuraksi.

Työ Saaristomeren PEMMA-alueiden tunnistamiseksi jatkuu asiantuntijoiden ja Saaristomerikuntien työpajojen merkeissä. Suomen ympäristökeskus koostaa aineistoista helppotajuisia paketteja työpajoihin, joiden lopputuotteena rajataan ja kuvaillaan paikallisesti ekologisesti merkittävät merialueet Saaristomerellä.

Lopullinen kartta-aineisto ja uusien PEMMA-alueiden kuvaukset julkaistaan Itämeripäivänä 27.8.2026.

Lue lisää PEMMA-kartoituksista (metsa.fi)

 
Kuva Marianne Karlemo / Lounais-Suomen Elinvoimakeskus

Meren aarteet valokuvanäyttely esillä Turun pääkirjastossa tammikuussa

Meren aarteet -valokuvanäyttely on nähtävissä Turun pääkirjastossa 8.1-1.2.2026 ala-aulassa ja toisessa kerroksessa tiedeosastolla.

Merellinen luonto on osa suomalaista kansallismaisemaa. Miltä tuo maisema näyttää pinnan alla? 

Itämeren huonosta tilasta puhutaan paljon, mutta Suomen rannikolta löytyy vielä myös ihmeellisen kauniita paikkoja, jotka ovat suojelemisen arvoisia. Näyttelyn vedenalaiskuvat esittelevät meriluontomme monimuotoisuutta. 

Velmu on kartoittanut vedenalaista luontoa koko Suomen rannikon mitalta. Iso osa näyttelyn kuvista on otettu kartoitustyön ohessa. 

 
Kuva Paula Ruokolainen / Metsähallitus

Velmun aineistot paljastavat, että rakkohaurun pinnalla oleva höttö vaikuttaa sen levinneisyyteen

Juuri julkaistussa artikkelissa tarkastellaan merenpohjan ja kasvillisuuden pinnalla olevan hötön levinneisyyttä ja miten hötön määrää voisi hyödyntää indikaattorina vedenalaisen luonnon tilasta. Rehevöityminen lisää laskeutuvien hiukkasten määrää ja voi tukahduttaa alle jääviä lajeja. Tutkimuksessa hyödynnettiin Velmun ja muiden hankkeiden keräämiä havaintoja siitä miten paljon höttöä esiintyy lajiston päällä.

  • Ainoastaan 4.8% rannikkoalueista oli ilman höttöä
  • Hötön määrä vaikuttaa negatiivisesti rakkohaurun levinneisyyteen
  • Tarkastelemalla tilaa hötön levinneisyyden avulla, näytämme miten myös hyvässä ekologisessa tilassa olevilla laajemmilla alueilla (VPDn mukaan) voi olla paikallisesti huono tila.
  • Muuttuja on hyödyllinen jos haluaa arvioida tilaa paikallisella tasolla mikä on erityisen tärkeää suojelulle ja ennallistamiselle

Jatka artikkeliin (link.springer.com)

tai tutustu aineistoon (zenodo.org)

 
Kuva Mats Westerbom / Metsähallitus

Miten suhtaudumme vedenalaiseen elämään?

Oletko täysi-ikäinen ja asut Suomessa? Osallistu tutkimuskyselyyn, jossa selvitetään mitkä Itämeren eläin- ja kasvilajit tunnet ja miten suhtaudut niihin. Kysely on avoin kaikille Suomessa asuville aikuisille, eikä vaadi ennakko-osaamista. Voit vastata suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kyselyn täyttämiseen menee vähintään 30 minuuttia. Aluksi kysytään taustatietoja sinusta ja suhteestasi meriluontoon. Sen jälkeen tunnistat lajeja videoiden perusteella, jossa lajit esiintyvät luonnollisessa elinympäristössä veden alla. Viimeiset kysymykset käsittelevät sinun suhdettasi kyseisiin lajeihin ja niiden läsnäolon merkitystä.

Vastauksesi tukevat väitöskirjatutkimusta, joka käsittelee ihmisten suhteita Itämeren lajien monimuotoisuuteen ja ekosysteemipalveluihin. Voit myös osallistua arvontaan, jossa arvotaan kaksi S-ryhmän lahjakorttia (arvo 50 €/kpl).

  • Kysely on avoinna 28.8.2026 asti
  • Voit keskeyttää ja jatkaa myöhemmin
  • Osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti ja luottamuksellisesti

Kiitos arvokkaasta osallistumisestasi ja siitä, että autat meitä ymmärtämään, miten koemme Itämeren lajikirjon!

Vastaa kyselyyn (limesurvey.net)

 

Kaikki meriluonnosta - Biodiversea-aineistot koottuna yhdessä paikassa

Biodiversea LIFE-IP ‑hankkeen sivustolle on koottu monipuolinen paketti hankkeessa tehdyistä selvityksiä, esimerkiksi näistä aiheista:
  • Suojelualueverkoston ja sen hallinnoimisen kehittäminen Suomen merialueilla
  • Itämeren monimuotoisuuteen kohdistuvat paineet ja niiden hallinta
  • Lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien kunnostaminen ja ennallistaminen

Tutustu aineistoihin ja hyödynnä niitä luonnonsuojelun ja kestävämmän merialueiden käytön tukena:


👉 Biodiversea LIFE‑IP ‑aineistot

 
Kuva Essi Keskinen / Metsähallitus

Merialue kannattaa suojella, ennen kuin on liian myöhäistä

Suomessa myös yksityiset ihmiset voivat omistaa merialuetta. Itämereen kohdistuu monenlaisia käyttöpaineita, jotka voivat vaikuttaa merialueisiin negatiivisesti. Oman merialueen suojeleminen auttaa säilyttämään paikallista meriluontoa ja hyödyttää alueen omistajaa. Baltic Sea Action Group (BSAG) auttaa omistajia yksityisen merensuojelualueen perustamisessa, lue lisää Anna Klemelän blogikirjoituksesta  Merialue kannattaa suojella, ennen kuin on liian myöhäistä – Baltic Sea Action Group (bsag.fi)