Pohjois-Savon ilmastokuulumiset -uutiskirjeen lähettäjä vaihtui vuoden 2026 alusta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta Itä-Suomen elinvoimakeskukseksi. Muutos johtuu valtiohallinnon organisaatiomuutoksesta, jossa perustettiin kymmenen uutta elinvoimakeskusta. Itä-Suomen elinvoimakeskus on toimii Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella.

HIPOVA-hanke jatkaa Itä-Suomen elinvoimakeskuksen koordinoimana. Uutiskirjeen sisältö sekä lähetystiheys pysyvät ennallaan.

Jos haluat muuttaa tilaustasi tai peruuttaa sen, voit tehdä sen Peruuta uutiskirje -painikkeesta. Painike löytyy tämän kirjeen yläosasta.

HIPOVA-hankkeen kolmas ja viimeinen toimintavuosi on käynnistynyt ja luvassa on rutkasti yhteistä tekemistä, tapahtumia ja viestintää! Vuosi 2026 rakentuu laajalle verkostotyölle, kokeiluille ja vaikuttavuudelle. Vuoden aikana vahvistetaan Pohjois-Savon ilmastotiekarttaa, nostetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen tasoa, tuetaan pk-yritysten vastuullisuutta ja kehitetään ilmastoviestintää sekä ympäristödialogi-menetelmää.

Viisi keskeisintä työkokonaisuutta ovat:

• Pohjois-Savon ilmastotiekartan päivittäminen
• Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma, kokeilut ja alueellinen toimintamalli
• Pk-yritysten vastuullisuustyön vahvistaminen palvelukartan myötä
• Oikeudenmukaisen vihreän siirtymän ristiriitojen avaaminen alueella
• Saavutettavan ja vaikuttavan ilmastoviestinnän lisääminen

 Tervetuloa mukaan!

Kangasniemellä järjestetyssä ympäristödialogissa tarkasteltiin energiamurroksen herättämiä ristiriitoja ja erityisesti uusiutuvan energian sekä tuulivoima paikallisia vaikutuksia. Keskustelussa pohdittiin, mitä oikeudenmukainen vihreä siirtymä tarkoittaa kunnan ja sen asukkaiden, päättäjien ja ympäristön näkökulmasta sekä millainen vuorovaikutus lisää hankkeiden hyväksyttävyyttä.

Erätauko-dialogin periaatteiden mukainen keskustelu toi esiin moninaisia kokemuksia ja huolia. Dialogin menetelmä varmisti, että keskustelua pystyttiin käymään ilman vastakkainasettelua. Yhteisenä johtopäätöksenä korostui avoimuuden, kuuntelemisen ja pitkäjänteisen suunnittelun merkitys kestävän energiamurroksen edellytyksenä.

Uusiomaarakentaminen vähentää tarvetta käyttää arvokkaita neitseellisiä kiviaineksia. Kun jäteainesta hyödynnetään uudelleen, materiaalitehokkuus pienentää ympäristöhaittoja ja parantaa yritysten kilpailukykyä. Kiertotaloudessa luonnonvarojen kestävä käyttö on aina etusijalla.

Kuopion Mölymäellä sijaitseva Savon ammattiopiston tilat tulivat tiensä päähän vuonna 2023. Rakennus päätettiin purkaa, ja työmaalla kertyi purkujätteenä valtava määrä betonia. Betonimurske ei päätynyt suoraan jätekeskukselle, vaan se käytettiin maarakentamiseen. Sopiva kohde löytyi aivan vierestä.

Ilmastotiekartan indikaattorit -artikkelisarjassa kerrotaan tarinoita Pohjois-Savon ilmastotiekartan indikaattoreiden toteuttajista. Tähän asti julkaistuissa artikkeleissa pääset tutustumaan siihen, mitä tarkoittaa luontoarvoltaan arvokkaiden maatalousalueiden ylläpito käytännössä, miten jätteitä käytetään maanrakentamisessa, miten taloyhtiön energiaremontti käynnistyy ja miten puuston hiilivarastojen kasvattamisesta kiinnostunut metsänomistaja hoitaa metsäänsä. 

Iisalmen ilmastosuunnitelma on päivitystyön alla, ensimmäinen ilmastosuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2021 ja siinä sitouduttiin tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035.

Nyt on kuntalaisten vuoro vaikuttaa, kerro mahdolliset kehitysideat ja ajatuksesi päivitetystä Iisalmen ilmastosuunnitelmasta. Päivityksessä on mm. käyty läpi tavoitteiden ja toimenpiteiden nykytilanne sekä lisätty tavoitteita ja toimia myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen.

Käy tutustumassa päivitettyyn ilmastosuunnitelmaan ja kommentoi sitä alla olevan linkin kautta 28.2.2026 mennessä.

Pohjois-Savon alueellinen metsäohjelma tukee Kansallisen metsästrategian tavoitteita maakunnallisella tasolla. Tavoitteena on vahvistaa Pohjois-Savon metsien kasvua, turvata luonnon monimuotoisuutta ja edistää ilmastokestävää metsien hoitoa ja käyttöä yhteistyössä metsänomistajien ja laajan sidosryhmäjoukon kanssa. Metsäohjelmat ovat lakisääteisiä maakunnallisia metsäsektorin kehittämissuunnitelmia ja työohjelmia. Ohjelmassa korostuvat Pohjois-Savon omat päämäärät sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Metsäohjelman tärkein tavoite on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä ja sitä kautta hyvinvointia ja työllisyyttä maakunnassa.

Kuntaverkostojen yhteistyössä järjestämä Kestävä kuntatyö - strategiasta käytäntöön -verkostoitumistilaisuus järjestetään keskiviikkona 18.3. Helsingissä. Tilaisuus on kuntaverkostojen yhteistyössä järjestämä päätapahtuma kuntatyön kestävyyden teemojen vuosittainen kokoaja. Tilaisuus esittelee strategian käytäntöön viemisen toimenpiteitä ja työkaluja sekä tukee laajaa verkostoitumista muiden kuntatoimijoiden kanssa. 

Pohjois-Savon kuntien johtavat viranhaltijat ja luottamushenkilöt: Lähtekää mukaan HIPOVAn porukkaan. Ota yhteyttä projektipäällikkö Saara Karkulahteen ([email protected]), HIPOVA-hanke maksaa viiden ensimmäisenä mukaan ilmoittautuvan matkakulut.

Viisi Pohjois-Savon alueella toimivaa ilmastohanketta pisti syksyllä hynttyyt yhteen ja jalkautui kuntiin. Maakunnallinen roadshow kiersi menneen syksyn aikana Kiuruvedellä, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Rautavaaralla jututtamassa asukkaita ja kertomassa hankkeissa tehtävästä työstä. Ohjelmassa oli hankkeiden esittelypuheiden lisäksi kahvittelua, kulttuurielämyksiä ja paikallisten toimijoiden toiminnallisia pisteitä, joissa osallistujat pääsivät mm. askertelemaan joulukoristeita. Tapahtumissa kuultiin myös kuntien oman ilmastotyön kuulumisia kunnanjohtajilta, heidän avatessa tilaisuuksia. 

Savon Yrittäjien Pk-yritysten valmiudet ilmastonmuutokseen ja vastuullisuuteen -selvitystyössä on kerätty yli 500 pohjoissavolaiselta pk-yrittäjältä vastauksia ja näkemyksiä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja vastuullisuuteen. Selvitystyö sisälsi kaksi yrittäjäkyselyä sekä 70 kappaletta yrittäjähaastatteluita. Selvityksen mukaan lähes puolet pk-yrityksistä mainitsee panostavansa vastuullisuustoimiinsa nimenomaan imagon ja brändimielikuvan vuoksi. Vastuullisuustyön hyötyinä nähtiin myös kustannussäästöt ja kilpailukyvyn paraneminen. Tulosten perusteella on koostettu viisi pohjoissavolaisten yrittäjien suunnannäyttäjäprofiilia.

Vilkun joukkoliikenteessä saavutettiin vuonna 2025 jälleen uusi matkustajaennätys, kun liikenteessä tehtiin vuoden aikana yhteensä 9 372 893 matkaa. Tämä on kaikkien aikojen korkein vuosittainen matkustajamäärä alueella. Kaupunkiliikenteessä rikottiin myös ensikertaa 9 miljoonan matkustajan raja.

Kasvua edelliseen vuoteen tuli noin 2,6 %, mikä kertoo joukkoliikenteen suosion tasaisesta vahvistumisesta sekä palvelujen jatkuvasta kehittämisestä.

Save the date: Pohjois-Savon kiertotalousmessut 21.4.

Toimiiko yrityksesi kiertotalouden parissa tai haluaisitko viedä liiketoimintaanne enemmän kiertotalouden suuntaan? Lähde Pohjois-Savon kiertotalousmessuille Kuopioon 21.4. Varaa yrityksellesi oma, maksuton esittelypiste ja tule kuulemaan inspiroivia puheenvuoroja. Tapahtuma tarjoaa loistavan mahdollisuuden verkostoitua muiden kiertotaloudesta virtaa saavan toimijoiden kanssa. Lisätietoja tulossa pian, pysy kuulolla! 

Vastuullisuus ei ole enää pelkkä trendi – se on tulevaisuuden kasvun, maineen ja asiakassuhteiden perusta. Seminaari järjestetään yhteistyössä Savon Yrittäjien ja Kyvykäs-hankkeen kanssa. Seminaarin alussa on puheenvuoroja ja alustuksia, joiden jälkeen jälkeen päivä jatkuu Kyvykäs-hankkeen koulutuksella, jossa pureudutaan  viestintään ja käytännönläheisiin vastuullisuustekoihin.

Turvesoille uutta käyttöä

Pohjois-Savossa käynnistyneen kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on etsiä uusia, kestäviä käyttötapoja entisille turvetuotantoalueille. Luonnonvarakeskuksen (Luke) vetämä Aurinkosuo-hanke vertailee aurinkovoiman tuotantoa ja suopohjien lyhytkiertoviljelyä sekä selvittää aurinkovoiman yhteyteen soveltuvaa matalaa kasvillisuutta. 

Savo-Karjalan vedet ja valuma-alueet saivat muhkean hankerahoituksen

Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry on saanut tukea Euroopan maaseuturahoituksesta koko toiminta-aluetta koskettavaan yhteistyöhankkeeseen. Savo-Karjalan vedet ja valuma-alueet -hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen pitkäjänteistä vesiensuojelutyötä, luoda uutta toimintaa sekä uusia mahdollisuuksia, kumppanuuksia ja toimintamalleja yli alue-, toimiala- ja osaamisrajojen.

Jätekukko jakaa tukea Kestävän tulevaisuuden yhteistyökumppaneille

Jätekukko tukee lasten ja alle 20-vuotiaiden nuorten harrastustoimintaa, jossa ympäristövastuullisuus, jätteen määrän vähentäminen ja tasa-arvoisuus ovat ohjaavia arvoja. Kestävän tulevaisuuden yhteistyökumppaneita haetaan kahdesti vuodessa: tammi-helmikuussa sekä elo-syyskuussa. Avustuksen kokonaismäärä vuonna 2026 on 10 000 €. Kevään haku on auki 12.1.-22.2.2026.

Itä-Suomen yliopioston tutkimuksessa tarkasteltiin syvällisesti nuorten ympäristötoimijoiden identiteettien rakentumista ja aktivismiin liittyviä kulttuurisia kertomuksia. Kertomuksissa korostuvat ylisukupolvinen vastuu, globaali ilmasto-oikeudenmukaisuus sekä aktivismi yhteiskunnallisina jännitteinä tai planetaarisena hoivana.

Olvi jälleen maailman vastuullisimpien kasvuyritysten listalla

Tunnettu TIME-julkaisu listasi tänä vuonna toista kertaa 500 maailman vastuullisinta kasvuyritystä, ja Olvi on jälleen mukana arvostetussa joukossa. Listan neljästä suomalaisyrityksestä Olvi oli ainoa kotimainen elintarvikealan yritys. Tunnustus kertoo Olvin pitkäjänteisen vastuullisuustyön merkityksestä ja vahvasta, vakaasta taloudellisesta asemasta. 

Tervetuloa kaikille avoimeen ilmansuojelun erikoisseminaariin Savonia-amk:n kampussydämeen Kuopioon. Pääpuhujana Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas. 

Ilmastonmuutos ei ole vain ympäristökysymys, vaan yhä selvemmin myös terveysuhka. Kuumuuden, hengitystieongelmien ja tartuntatautien vaikutukset näkyvät jo terveydenhuollon arjessa ja kohdistuvat erityisesti riskiryhmiin. Ilmastonmuutos näkyy jo potilastyössä, mutta hoitajien koulutus ei ole pysynyt muutoksen perässä. Iira Tiitan Itä-Suomen yliopistossa tekemässä väitöskirjassa tarkastellaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa terveyteen hoitotyön näkökulmasta ja kuinka hoitajien osaamista voitaisiin vahvistaa vastaamaan tähän muutokseen. Tutkimuksen keskeinen tulos on konkreettinen malli ilmastonmuutoksen ja terveyden yhteyksien integroimiseksi hoitotyön koulutukseen ja käytännön työhön.

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!