Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan kymmenen elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Elinvoimakeskukset hoitavat muun muassa elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Uudet virastot käynnistyvät 1.1.2026. Itä-Suomen elinvoimakeskus muodostuu Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten pohjalta. HIPOVA-hanke jatkaa toimintaansa Itä-Suomen elinvoimakeskuksen koordinoimana. Hankehenkilöstö Saara Karkulahti, Anna Peltosaari ja Sonja Lehtomäki siirtyvät Itä-Suomen elinvoimakeskukseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen johtava ilmastoasiantuntija Tapio Kettunen siirtyy Sisä-Suomen elinvoimakeskukseen. Henkilöstön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]. 

Uutiskirjeen tilaus jatkuu automaattisesti, mutta lähettäjänä näkyy jatkossa Itä-Suomen elinvoimakeskus. Jos haluat muuttaa tilaustasi tai peruuttaa sen, voit tehdä sen Peruuta uutiskirje -valinnan kautta. Tämän kirjeen kautta tehdyt peruutukset kirjautuvat järjestelmään vuodenvaihteeseen asti. Jatkossa voit muuttaa tai peruuttaa tilauksen uuden uutiskirjeen kautta. 

Lisätietoa henkilötietojen käsittelystä: Tietosuoja ja henkilötietojen käsittely - ELY-keskus 

Kuvittele piha, jossa naapurit kohtaavat luontevasti, lapset juoksevat pihalla, hyötykasvit ja perennat kukoistavat ja sadevedet imeytyvät maaperään ilman tulvia. Sellainen ei ole vain unelma – se voi olla teidän taloyhtiönne piha. Kuopiossa käynnistyy nimittäin HIPOVA-hankkeen Sopeudu kympillä -kokeilu: ekologiset ja yhteisölliset puutarhat. Kokeiluun etsitään nyt kahta taloyhtiötä mukaan luomaan uudenlaista kaupunkivihreää. Hankkeen tavoitteena on muuttaa tavalliset piha-alueet monimuotoisiksi, esteettömiksi ja viihtyisiksi puutarhoiksi, joissa yhteisöllisyys ja luonto kulkevat käsi kädessä. Pihat eivät ole pelkkää kauneutta varten, vaan ne auttavat myös sopeutumaan ilmastonmuutokseen. 

Ilmastonmuutos asettaa haasteita ja pakottaa matkailualaa mukautumaan ja innovoimaan kestävällä tavalla. Muuttuva ilmasto vaikuttaa erityisesti talvimatkailun toimintaedellytyksiin ja vaatii matkailuyrityksiltä toimintansa kannalta oleellisten ilmastoriskien tunnistamista sekä sopeutumisen toimenpiteitä. Siirtymä voi myös avata uusia mahdollisuuksia vastuulliselle matkailulle ja Pohjois-Savon matkailukysynnälle.

Pohjois-Savon ja erityisesti Tahkon alueen yritykset, tervetuloa työpajaan, josta saat tukea ja tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen! Katsotaan yhdessä tuleviin talviin ja suunnitellaan keskeisiä toimenpiteitä yritysten elinkeinotoiminnan vahvistamiseen. Työpaja on osa Sopeudu kympillä -kokeiluja.

Laiduntavat hevoset jarruttavat luontokatoa ja hillitsevät ilmastonmuutosta. Kun maatalous tehostui Suomessa erityisesti 1960-luvulta lähtien, perinnebiotooppien pinta-ala kutistui samaan aikaan yli 90 prosenttia. Nykyään kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia, suurin osa äärimmäisen uhanalaisia. Pohjois-Savon Hevostaloussäätiö on pitänyt yllä orivarsalaitumia jo yli 100 vuoden ajan. Ensimmäinen tukisopimus laitumia varten sovittiin vuonna 2001. Siitä saakka sopimuksia on päivitetty viiden vuoden välein. Rahallinen tuki kannustaa jatkamaan perinteikästä laiduntoimintaa uhanalaisilla perinnebiotoopeilla.

Suomen ympäristökeskus SYKE:n julkaisemien ennakkotietojen perusteella Suomen kasvihuonekaasupäästöt (HINKU-laskenta) vähenivät 5 % vuoden 2024 aikana. Pohjois-Savossa ilmastopäästöt laskivat 3 %. Ilmastopäästöt ovat vähentyneet vuoteen 2007 verrattuna 45 % ja asukaskohtaiset ilmastopäästöt 41 %.  Pohjois-Savon suurimmat päästösektorit ovat maatalous, liikenne ja energia. Tieliikenteen ilmastopäästöt ovat kasvussa Pohjois-Savossa ja koko Suomessa. Päästöjen kasvu johtui pääosin liikennepolttoaineiden bio-osuuden eli jakeluvelvoitteen laskemisesta. 

Sendai-verkoston ympäristödialogi kokosi marraskuussa asiantuntijat yhteen etsimään ratkaisuja siihen, miten Suomi vastaa muuttuviin uhkiin ja vahvistaa koko yhteiskunnan resilienssiä. Dialogissa korostettiin tarvetta siirtyä perinteisestä katastrofivalmiudesta kohti laajempaa varautumisen mallia, joka yhdistää ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja turvallisuuspoliittiset näkökulmat yhtenä kokonaisuutena. Dialogin asiantuntija-alustajana kuultiin Emma Hakalaa, johtavaa tutkija Ulkopoliittisesta instituutista, joka avasi dialogin ilmastoturvallisuuden näkökulmasta. Dialogin fasilitaattoreina toimivat Saara Karkulahti (Pohjois-Savon ELY-keskus) ja Jyri Wuorisalo (Savonia-ammattikorkeakoulu). 

Pohjois-Savon ilmasto-, kiertotalous- ja biotalousryhmä (ILKIBI) kokoontui jouluisessa Tätilässä keskustelemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma on saavuttanut luonnosvaiheen ja ryhmässä käytiin vilkasta keskustelua luonnoksen sisällöstä. Kokouksessa kuultiin myös alueellisen metsäohjelman kuulumisia, HIPOVA-hankkeen ajankohtaisia, käytiin läpi ryhmän jäsenten uusia hankkeita sekä kuultiin tietysti asiaa valtion aluehallintouudistuksesta. 

Ammattikorkeakoulujen kestävän tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vuosikirja 2025 sisältää Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen yhteistyöstä kertovan tarinan. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen aika on nyt – miten kunnat ja alueet rakentavat resilienssiä? -tekstissä kuvataan Pohjois-Savon määrätietoista työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi aluekehityksessä. Artikkelin ovat kirjoittaneet Savonia-amk:n Jyri Wuorisalo ja Raisa Leinonen sekä Pohjois-Savon ELY-keskuksen Saara Karkulahti.

ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö on avannut uuden hankerahoitushaun ajalle 17.11.2025–16.1.2026. Rahoitushakuun on varattu varoja noin 5 miljoonaa euroa. Hankerahoituksen tavoitteena on vahvistaa suomalaisten – erityisesti metsänomistajien sekä nykyisten ja tulevien metsäammattilaisten – osaamista ja tietopohjaa metsissä tehtävien, hiilensidontaa ja kasvua lisäävien toimien monista hyödyistä ja käytännön toteuttamisesta. Hankkeilla halutaan parantaa ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja vaikutusten ymmärrystä, tiedon saavutettavuutta ja kohderyhmien osaamista. 

Ilmastoriskit ovat toistaiseksi heikosti tunnistettuja Itä-Suomen yrityksissä, käy ilmi tuoreesta selvityksestä, joka julkistettiin 28.12. Kuopiossa Savonian ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen aamupäiväseminaarissa. Seminaari oli yksi kolmesta maakunnassa järjestetystä Ilmastokestävä yritys – riskit hallintaan ilmaston muuttuessa -tapahtumasta, jotka järjestettiin Varkaudessa, Iisalmessa ja Kuopiossa. Navigatio Oy:n yrittäjä Juhamatti Huusko on laatinut selvityksen yritysten valmiudesta kohdata ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit. Selvityksen mukaan erityisesti pk-yritykset ovat ilmastoriskien tunnistamisessa ja hallinnassa vasta alkumetreillä. Huuskon keräämä aineisto osoittaa, että monilla toimijoilla kokonaiskuva riskeistä on vielä hatara ja sopeutumistoimet hajanaisia.

Järvi-Suomessa on tuettu EU:n maaseuturahoituksella lähes sataa hanketta, jotka liittyvät Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelmaan (JÄSMY) ja sen tavoitteisiin. JÄSMY-ohjelman toteutus alkoi vuonna 2020 Järvi-Suomen viiden ELY-keskuksen alueilla. Hankkeiden toimenpiteillä on muun muassa tehty tiedon lisäämistä maa- ja metsätalouden vesien- ja luonnonhoidon keinoista, sovelletun tiedon käytäntöön viemistä maa- ja metsätiloille ja maanomistajille sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön ja verkostoitumisen kehittämistä valuma-aluelähtöisesti.  Hiilineutraaliustavoitteiden osalta on rahoitettu mm. kiertotalouteen ja biokaasutuotannon kehittämiseen liittyviä hankkeita. Luonnon monimuotoisuutta edistetään hanketoimilla, jotka keskittyvät esimerkiksi vieraslajien torjuntaan, luomutuotannon edistämiseen, ennallistamiseen sekä ekosysteemipalveluihin.

Keski-Savon ilmasto-ohjelman päivitystyöhön liittyvä asukaskysely keräsi yhteensä 48 vastausta eri puolilta seutua. Kysely oli auki 31.10.-16.11.2025. Vastaajista selvä enemmistö, 65 %, pitää ilmastotoimia Keski-Savossa erittäin tärkeinä ja 25 % melko tärkeinä, mikä osoittaa, että ilmastotyölle on vahva kannatus. Ilmastotyön onnistumisiksi nostettiin erityisesti uusiutuvan energiantuotannon kasvu ja kiertotalouden edistyminen. Kehittämistarpeita nähtiin metsien hoidossa ja säilyttämisessä, vähähiilisten liikkumismuotojen kehittämisessä sekä kierrätysmahdollisuuksien parantamisessa. 

Luke etsii ratkaisuja ilmastokestävään metsänuudistamiseen

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää uudessa EU-rahoitteisessa hankkeessa (Metsäpuuntaimien selviytymisen varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä), miten uusilla kasvualustoilla tuotetut taimet juurtuvat ja menestyvät maastossa. Tavoitteena on varmistaa uusilla kasvualustoilla tuotetuilla taimilla tehtyjen istutusten onnistuminen myös muuttuvassa ilmastossa.

Tule mukaan Itä-Suomen ilmastokonferenssiin

Järjestyksessään neljäs Itä-Suomen ilmastokonferenssi järjestetään Kuopiossa 4.2.2026. Konferenssin teemana on ilmastokestävät alueet ja kunnat. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille ilmastoasioista kiinnostuneille ja niiden parissa työskenteleville. Tilaisuuden ohjelma täydentyy vielä. 

Itä-Suomen Energiaklusteri ry on perustettu

Pohjois-Savon energia- ja teknologia-alan yhteistyö saavutti merkittävän virstanpylvään, kun pitkään valmisteltu alueellinen energia- ja teknologia-alan ekosysteemihanke, Pohjois-Savon Energiaklusteri siirtyi virallisesti yhdistystoiminnan vaiheeseen. Varkaudessa marraskuussa järjestetty perustamiskokous sinetöi uuden toimijan synnyn: Itä-Suomen Energiaklusteri ry. Perustamiskokous kokosi alueen kaupungit, kunnat, yrityskentän ja oppilaitokset tähän historialliseen tapaamiseen.

Rahoitusta kasvualusta- ja kuiviketuotannon kehittämiseen

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (1.1.2026 alkaen Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus) avaa haun Kasvualusta- ja kuiviketuotannon kehittämisohjelmaan. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ohjelma on osa kotimaisten kasvualustojen ja kuivikkeiden saatavuuden turvaamiseen liittyviä toimenpiteitä. Rahoitusohjelman ensimmäisellä hakujaksolla tukea voidaan myöntää TKI-hankkeille, jotka tukevat kansallisen kasvualusta- ja kuiviketuotannon huoltovarmuuden varmistamista sekä turvetta täydentävien tai korvaavien tuotteiden kehittämistä- ja käyttöönottoa.

Kestävän kiertotalouden osaamiskokonaisuus

Itä-Suomen yliopiston Kestävän kiertotalouden osaamiskokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden kehittää kiertotalousosaamista vaiheittain ja käytännönläheisesti. Osaamiskokonaisuus on rakennettu yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja sen tavoitteena on edistää uusimman tutkimustiedon siirtymistä käytännön työelämään. Osallistuja voi kehittää osaamistaan omien tavoitteiden ja aikataulujen mukaan.

Joroisten kunnanvaltuusto on hyväksynyt ilmasto-ohjelman päivityksen kokouksessaan 8.12. Alkuperäinen ilmasto-ohjelman on vuodelta 2021 ja ohjelmassa sitouduttiin tukemaan Keski-Savon ilmasto-ohjelmassa asetettuja tavoitteita. Ilmasto-ohjelman päivityksen tarkoituksena on tuoda kunnan ilmastotavoitteet nykyhetkeen sopiviksi. Tavoitteille asetettiin myös selkeitä toimenpiteitä, joilla Joroinen tähtää tavoitteisiin. 

Ilmasto-ohjelman päivityksessä kunta asetti tavoitteekseen 80 % päästövähennyksen vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 tasosta. Päästövähennyksiä tavoitellaan erityisesti uusiutuvan energian tuotantoa kehittämällä, energiatehokkuustoimilla kunnan omissa kiinteistöissä, sekä tukemalla ja kannustamalla kuntalaisia toteuttamaan arjessaan kestäviä valintoja. Joroisten kunnan ilmasto-ohjelman päivitystyö on tehty Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) hankkeen toimesta. 

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!