Uutiskirje 19.11.2025

”Huoltovarmuus syntyy ennakoimalla, suunnittelemalla ja yhdessä tekemällä”, kirjoittaa Maaseutuyksikön päällikkö Heli Hantula pääkirjoituksessaan.  

Suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuus perustuu laajaan ja tiiviiseen yhteistoimintaan viranomaisten, yritysten, yhteisöjen ja kansalaisten kesken. Maaseutu turvaa ruoantuotannon ja yhteiskunnan toimintakykyä. 

Pirkanmaan maatiloilla investoidaan nyt enemmän kuin aiemmin. Vuoden 2025 aikana Pirkanmaan ELY-keskus on saanut 30 nuoren viljelijän aloitustukien hakemusta. Lokakuun 2025  loppuun mennessä maatalouden investointitukea on myönnetty 135 investoinnille: 7 miljoonaa euroa avustuksena ja 5,9 miljoonaa euroa korkotukilainana. 

– Tukemalla alkutuotannon investointeja ja tilanpidon aloittaista pidämme huolta kotimaisen ruoantuotannon jatkuvuudesta ja kehittymisestä ja yhteiskunnan huoltovarmuudesta, toteaa rahoitusasiantuntija Mikko Teivaala. 

Viime vuosina elinkeinoelämän alueellista varautumisyhteistyötä eli ELVAR-toimintaa on selkeytetty ja häiriötilanteita on harjoiteltu yritysten oman valmiuden kehittämiseksi yhdessä muiden yritysten ja viranomaisten kesken. Häiriötilanteiden harjoitteluun on kehitetty työkaluja ja tiedon jakamista on tehostettu järjestämällä ajankohtaisaiheista webinaareja säännöllisesti.

Tiestön hoito ja ylläpito  ovat keskeisiä valmiustehtäviämme. Tehtävämme on varmistaa, että yleinen tieverkko pysyy liikennöitävässä kunnossa kaikissa turvallisuustilanteissa, niin normaalioloissa kuin häiriö- ja poikkeusoloissakin.

Tavoite on yksinkertainen, mutta vaativa: pitää pyörät pyörimässä kaikissa olosuhteissa. Kun toimintamallit, yhteistyö ja varautuminen ovat kunnossa, pystymme tukemaan yhteiskunnan kriittisiä kuljetuksia ja varmistamaan, että liikenne sujuu myös silloin, kun olosuhteet poikkeavat tavanomaisesta. 

Varareittisuunnittelu on yksi tärkeä osa huoltovarmuutta ja varautumista. Sillä varmistetaan, että liikenne kulkee, vaikka tie jouduttaisiin sulkemaan.

– Tuotamme ajantasaista ja tarkastettua tietoa Väyläviraston kriteereillä, jotta varareittisuunnitelmat olisivat kaikkien liikenteenohjauksesta vastaavien viranomaisten käytössä. Tavoitteena on hyvä ja laadukas tieto, joka palvelee päätöksentekoa ja käytännön toimintaa häiriötilanteissa, kuvailee työtä liikennejärjestelmäasiantuntija Tommi Merta.

Pirkanmaan vesistöjen säännöstely ja tulvariskien hallinta jatkuvat vakaasti, vaikka aluehallinnon uudistus tuo mukanaan muutoksia. Asiantuntijat ovat valmiudessa ja yhteistyö vesivoimayhtiöiden kanssa varmistaa, että Kokemäenjoen tulviin voidaan reagoida tehokkaasti.

Valkeakoskelaisella Armeka Oy:llä on yli 35 vuoden vankka kokemus laitteiden suojaamisesta tärinän, iskujen ja sähköisten häiriöiden aiheuttamilta ongelmilta vaativissa käyttöolosuhteissa. Vaimentimien ominaisuuksien todentaminen on tarkkaa laskentaa, ja tämän uudistamisen rahoituksessa auttoi ELY-keskuksen yrityksen kehittämisavustus.

Tasavallan presidentti jakoi vuosittaisen kansainvälistymispalkinnon 14.11.2025. Pitkäaikaisena sijoittajana palkittiin Tampereella toimiva Sandvik, joka avasi kesäkuussa uuden linjan maanpäällisten porauslaitteiden valmistukseen Tampereella, ja yhtiö on palkannut tänä vuonna noin 300 uutta työntekijää ja palkkaa vuoden loppuun mennessä vielä uusia työntekijöitä vahvistamaan kasvavaa liiketoimintaa. Sandvik on sijoittanut Suomen tehtaisiin yli 170 miljoonaa euroa viime vuosina. (Kuva Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia)

Vuoden 2026 alussa ELY-keskusten tehtävät siirtyvät uusille virastoille. Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen asukkaat, yritykset ja yhteisöt saavat jatkossa valtaosan nykyisten ELY-keskusten palveluista uudesta Sisä-Suomen elinvoimakeskuksesta. Ympäristöön, vesiin ja luonnonsuojeluun liittyvät lupa- ja valvontatehtävät siirtyvät valtakunnalliselle Lupa- ja valvontavirastolle. Uudistukseen on enää reilu kuukausi aikaa – seuraa valmistelua ja pysy mukana muutoksessa.

Vuosittainen Työvoimabarometri julkaistiin 14.11. Pirkanmaalla tarkasteltiin tänä syksynä erityisesti teknologiateollisuutta palveluineen, sosiaali- ja terveysalaa, sekä liiketoiminnan ja hallinnon alaa. Työvoimabarometri koostettiin laajassa yhteistyössä pirkanmaalaisten toimijoiden kanssa ja se tarjoaa tietoa mm. päätöksentekijöille, työnhakjoille ja työnantajille.

KIPSI 2.0 -hankkeen päätösseminaari

2.12. Oulu

Lue lisää

Webinaari: Uusia menetelmiä luonnonvara-alojen sopeutumisosaamiseen

4.12. Webinaari

Lue lisää

Kasvua ja mahdollisuuksia? Kuinka edistää Suomeen muuttaneiden yrittäjyyttä?
Growth and Opportunities? How to Promote Entrepreneurship Among Immigrants in Finland?

9.12. Webinaari

Lue lisää

Pienruoppauksen verkkokurssi on avattu

Pienruoppausten ympäristövaikutukset hallintaan -hanke on avannut verkkokurssin, joka tarjoaa ajankohtaista ja käytännönläheistä tietoa pienruoppauksista.

Lue lisää

Yrityksen kehittämisavustuksen hakujakso (EAKR) 

Yrityksen kehittämisavustuksen hakemisessa on uusien virastojen muodostamisen vaatimien muutosten vuoksi hakukatko vuodenvaihteessa. Haut avautuvat alkuvuonna uudessa elinvoimakeskuksessa. Ilmoitamme, kun tiedämme tarkemman ajankohdan.

Lue lisää

Kalatalousalan uudet tukimuodot käyttöön 

Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston (EMKVR) Suomen ohjelmassa on otettu käyttöön uusia tukimuotoja: 

• pieniin innovaatio- ja kehittämishankkeisiin, 
• kalastuksen yritystoiminnan kokeilemiseen ja käynnistämiseen sekä
• pieniin kalataloudellisiin ympäristökunnostuksiin. 

Kaikki tukimuodot on tarkoitettu pienille hankkeille.

Lue lisää

Lue lisää

Maaseudun yritystuet
Jatkuva haku, seuraava valintajakso päättyy 15.1.2026.

Rahoitusta yritysten kehittämiseen ja investointeihin.

Maaseudun hanketuet
Jatkuva haku, seuraava valintajakso päättyy 31.1.2026
Rahoitusta maaseudun elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen, yleishyödylliseen kehittämiseen ja laajakaistahankkeille.

Maatalouden investointi- ja aloitustuet
Jatkuva haku, seuraava valintajakso päättyy 15.1.2026
Rahoitusta maatilojen investointeihin ja tilanpidon aloittamiseen.

Valtion aluehallinnon uudistus aiheuttaa käyttökatkon maaseudun kehittämistukien asiointiin Ruokaviraston Hyrrä-tietojärjestelmässä 1.‒7.1.2026. Tukia ei makseta Ruokaviraston maksukatkon aikana 23.12.2025‒8.1.2026.