Pohjois-Savon ilmastoteot 2025 noteerattiin juhlavin menoin torstaina 23.10.2025 järjestetyssä Pohjois-Savon ilmastofoorumissa. Pohjois-Savon ELY-keskus ja sen koordinoima Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke luovuttivat viisi Pohjois-Savon ilmastoteko -palkintoa sekä huomioivat kaksi toimijaa erityiskiitoksilla. Vuoden neutraalein -pääpalkinto luovutettiin Pakkasmarja Oy:lle, joka on erinomainen esimerkki hiilineutraaliuteen pyrkivästä toimijasta, jonka kestävyystyössä näkyy vahva halu tehdä parempaa huomista.

HIPOVA-hanke pyysi syyskuussa tarjouksia ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokeiluihin. Kokeiluhakuun saapui 19 tarjousta, joista toteutukseen valittiin viisi. Valittujen kokeilujen arvioitiin edistävän alueellista ilmastonmuutokseen sopeutumista ja niillä nähtiin olevan hyvät mahdollisuudet jäädä pysyväksi käytännöksi. Kokeiluja lähtevät toteuttamaan Granlund Oy, jonka kokeilussa yhdistetään rakennuksen kuntoarvio ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kartoitus, Kuopion kaupungin tilapalvelut Nilsiän alakoulun pihan luonnonmukaistamisella, Partanen & Lamusuo Oy ekologisilla ja yhteisöllisillä pihoilla, Sitowise Oy talvimatkailun sopeutumisen edistämisellä sekä Tyrsky-Konsultointi Oy ilmastonmuutokseen sopeutumisen pikastartilla ja kuntapilotilla.

Hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa Pohjois-Savossa vuoteen 2035 mennessä, mutta se vaatii päästövähennystoimien lisäksi voimakasta hiilinielujen vahvistamista. Uusimmat tiedot Pohjois-Savon maankäyttösektorin hiilitaseista osoittavat, että metsä- ja maatalousmaan hiilivarastojen ylläpitoon ja kasvattamiseen tulee kiinnittää erityistä huomioita.

Pohjois-Savon kahdesti vuodessa ilmastyvä ilmastokatsaus julkistettiin marraskuun alussa.

Yritykset, oletteko varautuneet muuttuvaan ilmastoon? Tervetuloa 28.11. järjestettävään aamupäivän tapahtumaan kuulemaan ja keskustelemaan ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastoriskien hallinnasta yritystoiminnassa. Kohderyhmänä on erityisesti yritykset, mutta tapahtuma on kaikille avoin. Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hanke julkaisee tilaisuudessa yrityksille suunnatun oppaan: Ilmastoriskien hallinta osana varautumista.

Metsät ovat globaalisti ja paikallisesti arvokkaita hiilinieluja, koska ne hillitsevät ilmastonmuutosta. Ihminen vaikuttaa toiminnallaan hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Jokainen metsänomistaja voi taata kestävän tulevaisuuden ja huolehtia omien metsiensä hiilinieluista ja -varastoista. Saara Koskinen teki 40-vuotisen uran metsäasiantuntijana ja luonnonhoidon erityisasiantuntijana, kunnes hän siirtyi eläkkeelle helmikuussa 2025. Puolisonsa Risto Koskisen kanssa hän on omistanut metsää vuodesta 2003 saakka. Pariskunnasta metsä tuntuu suorastaan elämäntavalta. 

Hellejaksot yleistyvät, kuivuus lisääntyy, samoin rankkasateet. Miten tämä kaikki vaikuttaa metsiin ja miten metsiä pitäisi hoitaa, jotta nyt istutetut puut voisivat hyvin vielä 50 vuoden päästäkin? 

Suomen metsäkeskuksen metsienhoidon asiantuntija Juha Tuononen avaa blogissaan, kuinka mm. riskikohteiden tunnistaminen, kasvupaikan mukaiset puulajit, oikea-aikaiset toimenpiteet, sekapuustoisuuden ja lehtipuusekoituksen suosiminen, sekä monimuotoisuuden ja monipuolisuuden suosiminen kasvatustavoissa antavat hyvät lähtökohdat tulevaisuutta ajatellen.

Valtion aluehallinnon uudistuksessa Suomeen perustetaan 1.1.2026 kymmenen uutta alueellista elinvoimakeskusta sekä valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Uudistuksen tavoitteina ovat lupa- ja valvontakäytäntöjen sujuvoittaminen ja yhdenmukaistaminen sekä monialaisen valtion aluehallinnon luominen nykyistä vahvemmille alueille. Itä-Suomessa Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksista muodostetaan uusi Itä-Suomen elinvoimakeskus, jonka toimialueena on Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat.

Uudet virastot käynnistävät toimintansa vuoden 2026 alussa. Pohjois-Savon ilmastotyön koordinaatio ja Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke siirtyy uudistuksessa Itä-Suomen elinvoimakeskukseen. ELY-keskusten ilmasto- ja kiertotaloustehtäviä keskitetään Sisä-Suomen ja Lapin elinvoimakeskuksiin. Uudistuksen myötä sähköpostiosoitteet muuttuvat elinvoimakeskus.fi -päätteisiksi. 

Vihreä siirtymä on paitsi välttämätön myös suuria tunteita herättävä asia. Muutokset yltävät elämän kaikille tasoille: vihreää siirtymää on helppo kannattaa teoriassa, mutta kun se vaikuttaa esimerkiksi omaan elinkeinoon tai kotiseutuun, asiat eivät ole aivan yksinkertaisia. Siitä huolimatta vaikeitakin päätöksiä pitäisi pystyä tekemään niin, että oikeudenmukaisuus säilyy.

Muun muassa näitä asioita pohdittiin lokakuussa Pohjois-Savon ilmastofoorumissa, jonka järjestivät yhteisponnistuksena HIPOVA-, Ilmastokriisi- ja SISU-hankkeet sekä Pohjois-Savon liitto. Tilaisuudessa palkittiin myös pohjoissavolaisia ilmastotekoja.

Ilmastokestävä yritys -kiertueen tilaisuus Varkaudessa 13.11. keräsi alueen elinkeinoelämän edustajia ja tki-toimijoita keskustelemaan ilmastoriskien hallinnasta. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja ilmastoriskeistä ja huoltovarmuudesta, alueellisesta ilmastotyöstä, energiamurroksen kehitysnäkymistä Pohjois-Savossa sekä yrityspuheenvuorot Stora Enson ja Finnforelin edustajilta. Ensimmäinen kiertueen tilaisuus järjestettiin Iisalmessa 24.9. ja seuraava tilaisuus Kuopiossa 28.11.

Kiuruvedelle tulee ensi kesäksi biokaasun tankkausasema. Asemaa suunnittelevan St1:n mukaan tavoitteena on saada asema käyttöön yhtä aikaa samalle alueelle suunnitellun Suomen suurimman biokaasulaitoksen kanssa. Asema ja Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitos rakentuvat valtatien 27:n eli Pyhäsalmentien varteen, muutaman kilometrin päähän kaupungin keskustasta. Tankkausasemaa voivat käyttää autoilijat, joiden auton käyttövoimana on paineistettu kaasu eli CBG tai CNG. Suomen Lantakaasu Oy on St1Biokraftin ja Valion yhteisyritys. 

Pielavesi sijoittui hienosti kärkisijoille Suomen ympäristökeskusken totettamassa kyselyssä, jossa kartoitettiin Suomen kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumistyön tilannetta. Syke arvioi vastausten pohjalta kuntien tilannetta sen mukaan, kuinka pitkälle ne ovat edistyneet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kysely toteutettiin keväällä 2025 ja siihen vastasi 118 kuntaa. Pielavesi keräsi kyselyssä 30 pistettä. Maksimipistemäärä oli 33. 

Kyselyssä kuntien vastauksia arvioitiin kuudelle eri vaiheelle: sopeutumistoiminnan vakiinnuttaminen kuntaorganisaatiossa, riskien ja haavoittuvuuksien arviointi, sopeutumistoimenpiteiden tunnistaminen, sopeutumiskeinojen arviointi ja valinta, toimenpiteiden toteutus ja sopeutumistyön toteutuksen seuranta.

Kuopion kaupunkirakennelautakunta on hyväksynyt periaatepäätöksen 250 hehtaarin suojelemisesta luontolahjana 250-vuotiaalle Kuopiolle. Luontolahja on juhlavuoden perintö ja lahja paitsi kuopiolaiselle luonnolle, myös tuleville kuopiolaisille.  Esityksen luontolahjasta 250-vuotiaalle Kuopiolle teki Kuopion Luonnonystäväin Yhdistys ry. Kuopio sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Pohjois-Savon lehtokeskuksen alueella, joten Kuopiolla on iso vastuu lehtometsien ja lehtolajiston suojelussa.  

Elävä korjaamo -tapahtuma 11.12.

Elävä korjaamo -tapahtuma kutsuu sinut mukaan luomaan uutta kiertotalouden toimintakulttuuria Pohjois-Savoon. Olitpa yrittäjä, opiskelija, ideanikkari tai kumppanuudesta kiinnostunut, nyt on oikea hetki hypätä mukaan. Tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, kehittää ja luoda liiketoimintaa ja olla mukana kumppanina rakentamassa kestävää tulevaisuutta Matkukseen ja koko maakuntaan.  

Ilmoittautuminen Itä-Suomen ilmastokonferenssiin on avattu!

Ilmoittautuminen vuosittaiseen Itä-Suomen ilmastokonferenssiin on auki. Konferenssi järjestetään Kuopiossa 4.2.2026 Sokos Hotel Puijonsarvessa. Neljännen kerran järjestettävän konferenssin teemana on ilmastokestävät alueet ja kunnat. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille ilmastoasioista kiinnostuneille ja niiden parissa työskenteleville. 

Tuulivoimaelokuvafestivaali herätti keskustelua ja oivalluksia

Kuopiossa 22.10. järjestetyillä tuulivoimaelokuvafestivaaleilla sai ensi-iltansa Näkökulmia tuulivoimaan -videosarja. Tilaisuudessa pidettiin lisäksi paneelikeskustelu, jota isännöi videosarjan juontajana toiminut toimittaja ja kirjailija Kimmo Ohtonen. Tuulivoima on energiamuoto, joka herättää usein paljon keskustelua ja tunteita, ja siksi avoin keskustelu aiheesta on tärkeää. 

Yhdistä yrityksen kehittämistarpeet ja työntekijän henkilökohtainen osaamisen kasvu!

Yritysten vihreä siirtymä ja vastuullisuus vaativat strategisia päätöksiä sekä henkilöstön osaamisen päivittämistä. Savonia-ammattikorkeakoulun maksuton YAMK-opintojakso ”Päätöstukityökalut vastuullisiin ratkaisuihin (5 op)” tarjoaa uudenlaisen opiskelumallin, jossa yhdistyvät yrityksen kehittämistarpeet ja työntekijän henkilökohtainen osaamisen kasvu.

Hae tukea innovatiivisiin maaseudun ilmasto- ja ympäristöratkaisuihin

Rahoitusta ympäristöä- ja ilmastoa parantaviin toimiin Pohjois-Savossa on haettavissa vielä reilusti EU:n maaseuturahoituksessa. Tukien haku on jatkuvaa, mutta hakemukset käsitellään ELY-keskuksessa ja Leader-ryhmissä valintajaksoittain. Meneillään oleva yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointitukien valintajakso päättyy 31.1.2026.

Itä-Suomen yliopisto johtaa kahta uutta luonnontieteiden huippuyksikköä

Suomen Akatemia on valinnut uudet tutkimuksen huippuyksiköt ohjelmakaudelle 2026–2033. Itä-Suomen yliopisto johtaa kahta uutta luonnontieteiden huippuyksikköä, joiden tutkimusaiheina ovat metsään liittyvien kemiallisten vuorovaikutusten ajallinen ja spatiaalinen dynamiikka antroposeenissa sekä suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen.

Keski-Savon alueen ilmasto-ohjelma päivitystyö on käynnistynyt

Nyt on aika vaikuttaa Keski-Savon seudullisen ilmasto-ohjelman päivitykseen! Kuntalaiset voivat ilmaista oman näkemyksensä päivitystyöhön vastaamalla kyselyyn. Kysely on auki 16.11.2025 saakka. Keski-Savon ilmasto-ohjelmaan kuuluvat Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki sekä Varkaus. 

Varkauden kaupunki sai tunnustusta Kämärin alueen kehittämisestä

Varkauden kaupunki palkittiin Kämärin alueen kehittämisestä Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivillä. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Tommi Huttunen totesi palkitsemispuheessaan, että Kämärin kehittämisessä yhdistyy monia liikennejärjestelmän, ulkoilun, päivittäisliikkumisen, kansanterveyden, hyvinvoinnin ja kestävän liikkumisen edistämisen näkökulmia.

Biokaasuinfot jakavat tietoa biokaasun mahdollisuuksista

Kehitysyhtiö SavoGrow Oy on järjestänyt syksyn aikana kaksi biokaasuinfoa, joiden tavoitteena on ollut jakaa tietoa biokaasun mahdollisuuksista ja edistää biokaasulaitoksen perustamista SavoGrown alueelle. Infoissa kuullaan mm. käytännön kokemuksia biokaasulaitoksen perustamisesta. Tilaisuuksien tallenteet ovat nyt kaikkien katsottavissa.

Koko Suomen maantielauttaliikenteestä vastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus on solminut sopimuksen Suomen Lauttaliikenne Oy:n kanssa Järvi-Suomen 12 lauttapaikan maantielauttaliikennepalveluiden tuottamisesta vuosille 2026–2047.

Järvi-Suomen 12 lauttapaikan maantielauttaliikennepalveluiden 20-vuotinen sopimus on osa hankintastrategiaa, jonka myötä lauttakalusto uudistuu, lauttaliikenteen ympäristöystävällisyys paranee merkittävästi ja lauttapaikkojen painorajoitukset poistuvat. Sopimuksen myötä siirrytään ympäristöystävälliseen ja vähäpäästöiseen liikenteeseen sekä edistetään kustannustehokkuutta uudistettujen ja uusien lossien hybriditeknologialla. Liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät Järvi-Suomen lauttapaikoilla 98 % vuosien 2010–2015 keskiarvotasosta, eli yli 2000 tonnia vuodessa samalla kun lossien kapasiteetti kasvaa ja palvelun laatu paranevat. 

Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!