Metsänomistajat hallinnoivat Suomen suurinta hiilivirtaa. Läpi vuosikymmenten Metsätalouteen on kuulunut metsien kasvun järjestelmällinen lisääminen. Myös hakkuumääriä on kasvatettu ja vuosikymmeniä jatkunut puuston tilavuuden kasvu on hidastunut. Koko maan tasolla puusto on kuitenkin edelleen hiilinielu.
Iso osa metsien kasvun lisäämisestä on saatu aikaan ojittamalla soita. Kuiville jääneen turpeen hajoaminen on vaikeimmin hallittava päästölähde Suomessa. Ojituksista on haittaa myös vesistöille ja vesitaloudelle, monimuotoisuudelle sekä metsien virkistyskäytölle.
Puuston hiilinielun hiipuessa maaperäpäästöt ovat kasvaneet. Kokonaisuutena maankäyttösektorista on tullut päästölähde. Suomen ilmastotavoitteet perustuvat osin kestämättömän optimistisiin näkemyksiin metsistä ja maankäytöstä. Metsät eivät niele fossiilisten polttoaineiden hiiltä toivottua tahtia. Tilannetta mutkistavat myös yhteiskunnan muut metsiin ja metsätalouteen kytkeytyvät tarpeet ja toiveet.
Suomessa metsätalouden kestävyyssiirtymän käytännön toteutus on hajautettu sadoille tuhansille metsänomistajille. Heistä jokainen tekee valintansa omista lähtökohdistaan. Maatalouden puolella on käynnissä vastaava hajautus.
Hiilestä kiinni -yhteisön tehtävä on auttaa erilaisia maanomistajia löytämään itselleen sopivat tavat toteuttaa ilmastotoimia. Tämä uutiskirje tarjoaa väläyksiä siitä kuinka tätä tehtävää toteutetaan.
Uusin resurssi Hiilestä kiinni -yhteisön työhön on Juuret tiedossa -metsähankerahoitus. Toivon ja uskon, että valtakunnallinen ilmastoyksikkö saa teiltä runsaasti hyviä hakemuksia.
Harri Hakala Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö [email protected], +358 50 380 7810
Hiilestä kiinni -yhteisö ideoi kuinka tiedosta tulee toimintaa
Maa- ja metsätalousministeriön kesällä julkistamassa toimenpidepaketissa vahvistetaan metsien kasvua ja hiilinieluja. Informaatio-ohjauksella on tässä keskeinen rooli. Maanomistaja tuskin mieltää saati sanoittaa tilannetta informaatio-ohjauksena. Viljelijät ja metsänomistajat tarvitsevat itselleen relevantin tilannekuvan ja tietopohjan voidakseen tehdä valintoja. Hankkeiden tulee palvella heitä.
Lokakuun alussa Hiilestä kiinni -yhteisöä kokoontui Pasilan veturitalleille pohtimaan kuinka maanomistajat tekevät tiedosta toimintaa. Alustusten jälkeen ideoimme yhdessä tätä tarkoitusta varten kehitetyllä ”hankehaaveiden pelilaudalla”. Olimme kokeilleet peliä pienemmissä porukoissa jo aiemmin. Tähän asti laajimpaan käyttöön pelilauta saatiin Juuret tiedossa -haun info- ja törmäytystilaisuuksissa.
Yhteiskuntaetnologi Liia Raippalinna Jyväskylän yliopistosta osallistui Tiedosta toimintaa -tapahtumaan ja havainnoi yhteiskehittämistä osana tutkimusprojektiaan. Liia tunnisti ideoinnissa mm. jännitteen vanhan hyödyntämisen ja uuden luomisen välillä. Hankemaailmassa epäjatkuvuus on ikuisuuskysymys. Mitä uutta luodaan ja miten hyödynnetään parhaiten aiempaa työtä? Toinen jännite liittyy informaatio-ohjauksen asetelmaan suhteessa maanomistajien toimijuuteen. Hankkeita suunnittelevat ja toteuttavat erityisesti tiedon tuottajat ja välittäjät. Miten tieto tarjoillaan niin, että maanomistaja pysyy kuskin penkillä?
Uudistava viljely tarjoaa kokonaisvaltaisen vaihtoehdon
Maataloustuotanto on kiinteää työskentelyä ympäristön kanssa. Ilmasto- ja ympäristöhyötyjen huomioiminen osana ruuantuotantoa ohjaa kokonaisvaltaiseen ja tehokkaaseen resurssien käyttöön. Esimerkiksi maan kasvukunnon parantaminen ja fossiilisten tuotantopanosten vähentäminen voi yhdistää tilan pitkän tähtäimen kannattavuuden muun yhteiskunnan hakemiin huoltovarmuus-, ilmasto-, vesistö ja monimuotoisuushyötyihin.
Parhaassa tapauksessa viljelijä voi toteuttaa kestävyyssiirtymää luontevana osana perustyötään. Näin ilmastotoimet toteutuvat osana tilan kokonaisuuden kannalta toimivia viljelyn käytäntöjä, eikä niitä tarvitse poimia eikä myydä erillisinä temppuina yksi kerrallaan. Samoja tavoitteita jakavat viljelijät oppivat tehokkaasti toisiltaan. Tätä kestävyyden kehystä kuvaa termi uudistava viljely.
Suomessa on käyty kiivasta keskustelua EU:n ennallistamisasetuksesta. Uudelleen muotoiltu asetus tuli voimaan syksyllä 2024. Kansallisen ennallistamissuunnitelman on määrä valmistua elokuussa 2026. Nyt on oikea aika etsiä rakentavia asetelmia ja yhteisymmärrystä.
Ylivoimainen valtaosa ruokaa ja puuta tuottavista pelloista sekä metsistä pysyy tuotannossa jatkossakin. Lähivuosina on kuitenkin tärkeää löytää myös niitä lohkoja ja kuvioita, joita olisi mahdollisesti tarkoituksenmukaista kunnostaa tuottamaan muita hyötyjä. Keskeistä on löytää ja kehittää maanomistajille tarkoituksenmukaisia ja kannattavia ratkaisuja.
Vettäminen on maankäyttösektorin ilmastotyön kannalta olennainen ennallistamisen muoto. Vesitalouden, vesiensuojelun, ilmaston ja monimuotoisuuden takia vettä olisi tarkoituksenmukaista pidättää nykyistä enemmän erityisesti turvemailla. Tämä voi tarkoittaa pohjaveden pinnan nostamista hieman ylemmäs viljelyssä ja puuntuotannossa säilyvillä alueilla tai investoimista muita hyötyjä tuottavaan kosteikkoon.
Näitä kysymyksiä työstetään monella suunnalla. Esimerkiksi valtakunnallinen ilmastoyksikkö, MMM ja Maaseutuverkostoyksikkö ovat tällä viikolla yhteisellä turvepeltokiertueella Kainuussa ja Lapissa. Juuret tiedossa -hakuun kuuluu suometsien kokonaisvaltainen hoito. Tapio Oy on juuri aloittamassa erityistä hanketta ennallistamisen rahoituksen buustaukseen.
Suomen hiilinielu on vahvasti painottunut Lapin metsiin. Siellä puuston ja maaperän hiilitase on nielun puolella sekä turve- että kivennäismailla. Kaikissa muissa maakunnissa menetetään turvemaiden maaperän hiilivarastoa. Useimmissa maakunnissa turvemaiden maaperäpäästöt ovat olleet kasvussa vuosien 2015-2023 tarkastelujaksolla.
Kokonaishiilitase on säilynyt nielun puolella Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Kainuun metsissä. Valtaosassa maakuntia nielu muuttui mainittuna aikana päästölähteeksi. Uudenmaan, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon metsien hiilivarastot pienenivät koko tarkastelujakson ajan.
Turvemaametsistä tarvitaan tietoa sekä metsäpolitiikkaan että käytännön metsänhoitoon
Turvemaametsien hiililaskentaa uudistettiin esiin nostettujen puutteiden jälkeen vuonna 2023. Uutta laskentamenetelmää arvioitiin monessa vaiheessa. Menetelmän kuvaus on julkaistu korkeatasoisessa tieteellisessä julkaisusarjassa. Laskenta perustuu Suomessa tehtävään maantieteellisesti kattavaan maastomittaustutkimukseen.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tarjotaan tietoa verkkokurssilla ja tapahtumissa
ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön uusi verkkokoulutus tuo ilmastonmuutokseen sopeutumisen perustiedot kaikkien ulottuville. Koulutus on suunnattu erityisesti kunnissa ja maakuntien liitoissa työskenteleville sekä alueilla toimiville yrityksille. Se on kuitenkin hyödyllinen kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Kurssilla opit:
miten ilmasto on muuttunut maailmanlaajuisesti ja Suomessa
mistä tekijöistä ilmastoriski muodostuu
mitä ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan ja miksi sopeutuminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillinnän rinnalla.
Saat valmiuksia tunnistaa ilmastonmuutoksen erilaisia vaikutuksia terveyteen, infrastruktuuriin, luonnon monimuotoisuuteen, luonnonvaroihin ja talouteen. Lisäksi saat työkalun, joka tukee sopeutumistoimien alueellista suunnittelua, resursointia, seurantaa ja arviointia.
