Uudenmaan Maaseutu-uutiskirje 21.10.2025

Tervetuloa Uudenmaan maaseutu-uutisten pariin!

Uudenmaan ELY-keskuksella on tänä vuonna myönnettävissä merkittävä määrä EU:n maaseuturahoitusta yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin. Nyt etsitään konkreettisia ideoita, joilla voidaan muun muassa hillitä ilmastonmuutosta, parantaa vesien tilaa ja edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä luonnon monimuotoisuutta.

Teemahaku on avoinna 1.10-15.11.2025. Tänä aikana toivomme saavamme hyviä hakemuksia Uudenmaan alueelta! Tukea voi saada yhdistys tai muu julkis- tai yksityisoikeudellinen yhteisö. Hakijana voi olla esimerkiksi kunta, järjestö, kyläyhdistys tai oppilaitos. Tukea ei myönnetä yksityishenkilöille. Tukea voi hakea jatkuvasti, mutta teemahaku mahdollistaa yhden ylimääräisen hakukierroksen vuodelle 2025.

Uudessa Capincrew-podcastissa lennetään maaseudulle ja nostetaan Uusimaa korkeuksiin! Jaksoissa käsitellään monipuolisesti Uudenmaan maaseudun ja maatalouden kehittämistä.

Jaksoissa perehdytään siihen, mitä kaikkea EU:n maaseuturahoituksella voidaan tukea: kyliä, lähimatkailua, yrittäjyyttä, viljelyä ja kulttuuria. Miten rahoitusta myönnetään, kenelle sitä voidaan myöntää ja mitä rahoituksella on saatu aikaan?

Käytännön esimerkkejä tuovat esiin Capincrewn lähilennoille osallistuvat vieraat sekä maaseuturahoituksen asiantuntijat että Uudenmaan maaseudun arjen ja kehityksen käytännön asiantuntijat. Mukana on muun muassa teatterin taloudenhoitaja, kyläyhdistyksen superaktiivi, yritysjohtaja, matkailukehittäjä ja maatalousyrittäjä. Keskustelun kapteenina toimii maaseutuviestinnän koordinaattori Anssi Ketonen Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Uudenmaan ELY-keskuksen tuottama Capincrew-podcast on EU:n osarahoittama ja se on osa EU:n maatalous- ja maaseuturahoituksen viestintää. Ensimmäisellä kaudella on kuusi jaksoa. Julkaisukanavat ovat Spotify ja Youtube, josta podcastin löydät Capincrew-nimellä.

Inkoon ja Siuntion rajalla sijaitsevan Kopparnäs-Störsvikin virkistysalueen korkeimmalla kohdalla, Rävbergetin näköalakallion laella, rakentuu parhaillaan ainutlaatuinen taukopaikka.

Uudella taukopaikalla yhdistyvät upeat maisemat, retkeilykulttuuri ja ympäristöystävälliset innovaatiot. Kyseessä on osa laajempaa maaseuturahoituksella toteutettavaa ympäristö- ja ilmastohanketta, jonka tavoitteena on kehittää kestävämpiä ratkaisuja luonnossa liikkumiseen.

Alueelle nousee kolme erikokoista katosta, joihin kaikkiin tulee sähkötoiminen grilli. Kaksi grilleistä tavallisia sähkögrillejä, mutta kolmas on australialainen erikoisvalmisteinen grilli, joka on suunniteltu julkiseen ulkokäyttöön.

— Halusimme testata, miten tällainen järeämpi ja juuri tähän tarkoitukseen suunniteltu grilli toimii suomalaisessa ympäristössä, kertoo Energiaa taukopaikalta -hankkeen vetäjä, erikoissuunnittelija Silva Sallamaa Uudenmaan virkistysalueyhdistyksestä.

Vuodenvaihteessa 2025–2026 Uudenmaan ELY-keskus siirtyy uuteen aikakauteen, kun sen nimi muuttuu Uudenmaan Elinvoimakeskukseksi. Nimenmuutos heijastaa organisaation tehtävien ja roolin kehitystä – painopiste on entistä vahvemmin alueen elinvoiman, kestävän kehityksen ja yhteistyön edistämisessä. Suomessa aloittaa yhteensä kymmenen uutta elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Suurin osa nykyisistä tehtävistä siirtyy sellaisenaan Uudenmaan Elinvoimakeskukseen, kuten maaseudun palvelut.

Maaseudun palvelut sijoittuvat uudessa organisaatiossa Maaseutu- ja ympäristöosastolle, jossa yhdistyvät maaseudun elinkeinojen, maatalouden ja ympäristön kehittämisen asiantuntemus. Uudenmaan Elinvoimakeskus palvelee jatkossakin alueen asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä tukemalla maaseudun elinvoimaa, kestävää maankäyttöä ja ympäristön hyvinvointia.

Uudenmaan Elinvoimakeskus jatkaa vahvaa yhteistyötä Leader-ryhmien, kuntien, järjestöjen ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa paikallislähtöinen kehittäminen ja tarjota vaikuttavia ratkaisuja Uudenmaan maaseudun ja saariston tarpeisiin.

Uudenmaan Elinvoimakeskuksen asiakkaiden suuntaan organisaation vaihtuminen näkyy konkreettisimmin verkkosivuston muutoksena ja sähköpostien päätteiden vaihtumisena.

Yritystoiminnan alkuvaiheessa voit tehdä tuella kokeiluja tai ostaa asiantuntija-apua, jolla kehität esimerkiksi markkinointia tai yrityksesi tuotteita ja palveluja. Voit käyttää tukea myös olemassa olevan yrityksen omistajanvaihdoksen suunnitteluun. Jo toiminnassa oleva yritys voi hankkia tuella asiantuntija-apua tai tehdä investointeja.

Aurinkoinen elokuun aamu valkeni kirkkaana, kun linja-automme starttasi Triplan edestä kohti Koillis-Uuttamaata. Kyydissä oli joukko maaseudun kehittämisestä kiinnostuneita ammattilaisia ja aktiiveja Uudeltamaalta. Maaseutujaoston vuosittainen opintomatka suuntasi yleisön toiveesta Koillis-Uudellemaalle. Opintomatkan tavoitteena oli jälleen tutustua ja inspiroitua siitä, mitä kaikkea maaseuturahoituksella on saatu aikaan lähialueillamme.

Uudenmaan ELY-keskus teetti loppuarvioinnin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman alueellisesta toimeenpanosta vuosina 2014–2022. Arvioinnissa tarkasteltiin ELY-keskuksen rahoitustoimenpiteitä ja Leader-ryhmien strategioiden toteutumista. Arvioinnin toteutti Owal Group Oy. Tarkastelu kattoi hanke- ja yritystukien lisäksi maatalouden rakennetuet.

Uudenmaan alueellisen kehittämissuunnitelman strategiset valinnat ohjelmakaudelle 2014–2020 painottuivat elinkeinoelämän kehittämiseen, ympäristön hyvään tilaan ja asukkaiden hyvinvointiin. Kehittämissuunnitelman mukaista rahoitusta myönnettiin koko rahoituskautena yhteensä 85,8 miljoonaa euroa (EU+valtion osuus). ELY-keskus panosti enemmän yritystukien ja rakennetukien kautta elinkeinoelämän kehittämiseen ja maatalouteen, kun taas Leader-ryhmät keskittyivät paikallisten yhteisöjen ja maaseudun palveluiden tukemiseen hankerahalla. Suurin osa tuesta kohdentui ydinmaaseudulla ja kaupungin läheiselle maaseudulle.

Arvioinnin mukaan toimeenpano Uudellamaalla on onnistuneesti tukenut maaseudun elinvoimaisuutta ja vastannut monilta osin alueen erityispiirteisiin. Kehittämishanketuet tukivat alueen maaseutualueiden elinvoiman kehittämistä, kun taas yrityksille suunnatut tuet ja investointituet vahvistivat maatilojen ja muiden maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä.

Keskeisiä onnistumisen tekijöitä olivat toimiva yhteistyö ELY-keskuksen, Leader-ryhmien ja tuensaajien välillä sekä selkeät ja joustavat tavoitteet, jotka mahdollistivat monipuolisen kehittämistyön myös poikkeustilanteissa (ohjelmakaudelle 2014–2020 osui koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan).
Keskeisiä tuloksia olivat erityisesti hankkeissa välitetty tieto, luodut uudet yhteistyömuodot tai -verkostot sekä uuden kokeileminen. Rahoitus koettiin hyödylliseksi eri kohderyhmissä, mm.:

• nuoret hyötyivät työelämävalmiuksien kehittymisestä ja harrastustoiminnasta,
• yritykset hyötyivät toiminnan ja osaamisen kehittämisestä sekä yhteistyöstä muiden kanssa,
• maatilat hyötyivät parantuneista tuotanto-olosuhteista ja tuottavuudesta ja muuttuneesta roolista ruokahuollossa,
• kunnat hyötyivät yrittäjyyden vahvistumisesta ja paikallisten palveluiden edistämisestä,
• asukkaat hyötyivät maaseudun yhteisöllisyyden sekä elämänlaadun lisääntyminen.

Uudenmaan maaseutualueiden kehittymisen kannalta erilaisille tukityypeille todettiin olevan tarvetta ja paikkansa. Suosituksia jatkoa ajatellen olivat vaikuttavuuden seurannan vahvistaminen, strategisten kärkien teroittaminen, yhteistyön ylläpitäminen ja laajentaminen sekä tehokkaampi viestintä tuensaajille.

Yritystuesta suurin osuus, 22 % myönnettiin elintarvikkeiden valmistukseen ja alueellisesti eniten yritystukia myönnettiin Karkkilaan, Nurmijärvelle ja Inkooseen.

Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Jonna Nygård ja tulen Uudenmaan itäisestä kolkasta, pienestä itsenäisestä ja kaksikielisestä Lapinjärven kunnasta, jossa olen asunut jo reilun parikymmentä vuotta. Asustelen perheemme kasvinviljelytilalla yhdessä mieheni ja kolmen kouluikäisen lapsemme kanssa. Perheemme on kaksikielinen, meillä puhutaan kotona molempia kotimaisia kieliä.

Millainen on taustasi?
Taustani on vahvasti maataloudessa, olen opiskellut maataloutta YAMK-tutkintoon saakka sekä työskennellyt valtaosan työurastani maatalouden parissa, niin suorittavassa työssä kuin erilaisissa asiantuntijatehtävissäkin. Pienen loikan sivuun tein työurallani työskennellessäni jonkin aikaa kuntasektorilla. Kunnalla työskentelin maaseudun kehittämisen parissa kehittämishankkeissa sekä elinkeinoelämää tukevissa tehtävissä.

Mikä sai sinut hakeutumaan maaseudun kehittämisen tehtäviin Uudenmaan ELY-keskukseen?
Olen aina ollut halukas vaikuttamaan asioihin ympärilläni, ja tämä halu onkin vienyt minua mukaan mm. paikalliseen ja seudulliseen yhdistystoimintaan sekä kunnalliseen päätöksentekoon. Näiden myötä olen päässyt mukaan monentyyppisiin tilanteisiin ja tehtäviin, joita yhdistää maaseudun kehittämisnäkökulma. Työelämässä olen havainnut, että hallinnollinen työ on minulle luontevaa. Tässä tehtävässä pääsen hyödyntämään luontaista taipumustani hallinnolliseen työhön sekä hyödyntämään kiinnostustani seudulliseen kehittämiseen.

Mitä odotat uudelta työltäsi kehittämisasiantuntijana?
Odotan innolla sitä, että pääsen näkemään ja kuulemaan, mitä kaikkea koko Uudenmaan alueella tehdään. Koen, että olen päässyt aitiopaikalle seuraamaan, mitä Uudenmaan maaseudulla tapahtuu, ja toivon että pääsen olemaan avuksi paikallisen maaseudun kehittymisessä tavalla tai toisella.

Millaiset asiat maaseudussa tai sen kehittämisessä innostavat sinua erityisesti?
Maaseudun yhteisöllisyys on mielestäni jotain ainutlaatuista. Maaseutu, maaseudun perinteet ja suomalaisten luontoyhteys ovat osa suomalaista identiteettiä, ja pidän niiden säilyttämistä erittäin tärkeänä. Kaupungistumisen rinnalla on tärkeää huolehtia, että maaseudullakin on realiteetit huomioiden kohtuulliset mahdollisuudet hyvään elämään. Maaseudun elävänä pitäminen kulkee käsi kädessä kannattavan maataloutuotannon kanssa. Meillä on Suomessa maailman puhtain ruoka, ja kotimaisen maataloustuotannon turvaaminen ja kehittäminen on mielestäni erityisen kiinnostavaa ja innostavaa.

Onko sinulla jokin erityistaito, harrastus tai mielenkiinnon kohde, jonka haluaisit jakaa?
Elän elämäni ruuhkavuosia, ja tällä hetkellä kiinnostuksen kohteet suuntautuvat vapaa-ajalla hyvin pitkälti lasten harrastusten mukaan. Vapaa-aikaani kulutan jääkiekkokaukaloiden ja koriskenttien reunoilla, sekä perheemme kahden ponin kanssa paikallisia maastoja koluten. Ja välillä myös raviradan reunalla jännäten!

Mikä on mielestäsi Uudenmaan helmi?
Kotikuntaani Lapinjärveä pidän asuinpaikkana todellisena helmenä, sillä täällä on tilaa toteuttaa itseään kuten parhaaksi näkee, mutta kuitenkin tiivis, turvallinen yhteisö. Muutoin en osaa nimetä yhtä ainoaa helmeä Uudeltamaalta, sillä niitä on todella paljon! Meillä kun on kaikkea aina urbaanista kaupungin vilinästä syvän maaseudun ja saariston upeisiin luontokohteisiin.

Leader-yhdistys Pomovästin toiminnanjohtajana aloitti kesällä Minna Boström. Minna on jo kokenut Leadertoimija, sillä hän siirtyi tehtävään toisesta Leader-ryhmästä Varsinais-Suomen alueelta. Tässä Minnan haastattelu ja mietteitä maaseudun kehittämisestä.

Kuka olet ja mistä tulet?
Olen Minna Boström. Olen varttunut Lauttasaaressa Helsingissä ja sen jälkeen Espoossa. Opiskelin Turussa, ja sen jälkeen olen asunut 25 vuotta Turunmaan saaristossa.

Millainen on taustasi?
Olen taustaltani tutkija, eli meribiologian tohtori. Tutkimustyön jälkeen olen työskennellyt erilaisissa hanketyyppisissä tehtävissä sekä meribiologina että kehittämistehtävissä toiminnanjohtajana. Siirryin nykyiseen tehtävääni toisesta Leader-ryhmästä, eli tehtävänkuva oli tuttu, mutta alue uusi.

Mikä sai sinut hakeutumaan maaseudun kehittämisen tehtäviin?
Asun itse maaseudulla ja olen ollut aktiivinen kylätoimija. Uskon vahvasti paikalliseen voimaan kehittämisessä. On todella antoisaa auttaa pieniä yrityksiä ja yhdistyksiä toteuttamaan omia kehittämisideoitaan.

Mitä odotat uudelta työltäsi Pomovästin toiminnanjohtajana?
Olen alueella uusi, joten odotan paljon uusia tapaamisia ja verkostojen rakentamista. Elämme kiinnostavaa ja dynaamista aikaa. Haluan pysyä ajan tasalla ja vaikuttaa siihen, että paikallista kehittämistä arvostetaan nyt ja myös tulevaisuudessa.

Millaiset asiat maaseudussa tai sen kehittämisessä innostavat sinua erityisesti?
Pienet paikalliset toimijat ja yleishyödyllisten, kaikille avointen palveluiden kehittäminen ovat ehkä kaikkein vaikuttavimpia osa-alueita. Vaikka työhömme liittyy paljon hankehallintoa ja hakuprosessien ohjaamista, olemme kuitenkin aina mukana myös sydämellä.
Ajattelen aina lämpimästi palveluita tai kehittämishankkeita, joissa on ollut Leader-rahoitusta mukana. Se lämmittää mieltä, kun esimerkiksi jonkin lintutornin kyljessä näkee hankerahoituksesta kertovan kyltin.

Onko sinulla jokin erityistaito, harrastus tai mielenkiinnon kohde, jonka haluaisit jakaa?
Olen vesipeto ja harrastin nuorena kilpauintia. Meribiologina tein paljon sukellustyötä, mutta nykyään vesiharrastuksiini kuuluvat purjehdus, avantouinti, avovesiuinti ja kuntouinti hallissa. Uudella kotipaikkakunnallani Tammisaaressa uimahalli on kävelymatkan päässä. Se oli ehdottomasti iso plussa, kun hain tänne töihin.

Mikä on mielestäsi Uudenmaan helmi?
Meribiologitaustani vuoksi haluan nostaa esiin Hangon hiekkasärkät. Niiden vedenalainen maailma meriajokasniittyineen on aivan ainutlaatuinen Suomessa. Vesiensuojeluasiat ovat lähellä sydäntäni, ja toivonkin, että moni tutustuisi myös kotialueensa vedenalaiseen maailmaan. Itämeressä ja järvissä on paljon nähtävää aivan ranta-alueilla ja muutaman metrin syvyydessä. Snorklausta voi harrastaa kesällä ihan vain maskilla ja snorkkelilla.

Pomovästin pitkäaikainen toiminnanjohtaja Gunilla Wasström jäi eläkkeelle kesällä 2025. Gunilla on ollut mukana yhdistyksessä alusta lähtien. Esitimme muutamia kysymyksiä Leader-konkarille, joka on ehtinyt olemaan mukana monessa kehittämistyössä. Ilman Leader-toimintaa Länsi-Uusimaa näyttäisi tänä päivänä hyvin erilaiselta.

Voisitko kertoa hieman taustastasi ja siitä, miten päädyit mukaan Leader-toimintaan ja Pomovästin toiminnanjohtajaksi?
Olen syntynyt kalastajaperheeseen ja pienestä pitäen olen asunut maalla ja myös oleskellut paljon saaristossa. Olen myös aina viihtynyt ihmisten parissa ja opiskelujen jälkeen sain työpaikan elintarvikekaupassa. Vuodesta 1981 alkaen työskentelin Inkoon kunnassa sosiaalitoimiston kanslistina, mutta ajan mittaan sain vaativampia tehtäviä. Kun lähdin kunnasta vuonna, nimikkeeni oli toimistosihteeri, ja vastasin koko kunnantalon toimistohenkilökunnasta. Vastasin myös keskusarkistosta, toimin holhouslautakunnan sihteerinä ja vastasin kunnan elinkeinoasioista. Samalla toimin sekä sosiaalitoimiston että keskushallinnon toimistosihteerinä ja tarvittaessa sijaistin sosiaalisihteeriä ja kunnansihteeriä. Vastasin budjetoinnista ja talousarvion seurannasta. Voisi sanoa, että työ oli hyvin monipuolista.
Syksyllä 1996 kuulin Turun yliopiston järjestämästä maaseudun kehittämiskurssista. Pääsin kurssille, ja siellä kiinnostukseni Leader-toimintaan heräsi. Kurssi järjestettiin niin, että kurssipäiviä oli pari kuukaudessa, ja keväällä 1997 kurssi päättyi viikon opintomatkaan Irlantiin. Siellä tutustuimme Leader-hankkeisiin ja kuulimme, että vastaavaa toimintaa oli käynnistelty myös Suomessa. Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 30 vuotta Leader-toiminnan käynnistämisestä Suomessa.
Aluksi Suomi oli jaettu eri tukialueisiin, eikä Länsi-Uusimaa kuulunut EU:n rahoituskelpoisiin alueisiin. Maa- ja metsätalousministeriö huomasi kuitenkin, että Leader-menetelmä vaikutti toimivalta ja myöhemmin ministeriö päätti myöntää kansallista rahoitusta alueille, jotka olivat kartalla "valkoisia". Ministeriö ilmoitti, että POMO-rahaa voi hakea ja siitä sai alkunsa myös Pomovästin tarina.
Länsi-Uusimaa sai apua Svenska studiecentralenilta, joka kattoi kustannukset niin, että yksi henkilö, Gabi Nymark Hangosta, voitiin palkata johtamaan ensimmäisen strategian laatimista. Yhdessä muutaman muun henkilön kanssa hän kutsui koolle perustamiskokouksen, joka pidettiin Tunaborgissa Snappertunassa 15. toukokuuta 1997. Olin paikalla ja liityin ryhmään, jonka tehtävänä oli miettiä saaristokysymyksiä ensimmäistä strategiaa varten. Kesä 1997 oli hyvin kuuma, mutta kaikki tekivät ahkerasti töitä, jotta strategia saatiin kasaan ja se voitiin toimittaa ministeriölle määräajassa. Elokuussa valittiin Pomovästin ensimmäinen varsinainen hallitus, ja minut valittiin hallitukseen. Gabi Nymark oli Pomovästin ensimmäinen toiminnanjohtaja. Lyhyen ajan kuluttua huomattiin, että paikallistasolla tarvitaan toiminnanjohtajan lisäksi joku, joka antaa tietoa rahoitusmahdollisuuksista ja auttaa hakemusten tekemisessä. Hanketyöntekijän virka julistettiin tuolloin haettavaksi, ja sain tuon paikan. Työ alkoi 16. maaliskuuta 1998. Vajaan kahden vuoden kuluttua minut siirrettiin toiminnanjohtajan tehtävään 1. tammikuuta 2000, kun Nymark muutti pois Länsi-Uudeltamaalta.

Miten Leader-toiminta on muuttunut Suomessa vuosien varrella?
Leader-toiminta on nykyään paljon ammattimaisempaa kuin alussa. Se on myös byrokraattisempaa ja vaatii työntekijöiltä paljon tietoa. Leaderin ydin on kuitenkin edelleen sama: bottom-up-periaate, osallisuus, verkostoituminen ja paikallisuus. Leader-ryhmillä on nykyään merkittävä rooli alueiden kehittämistyössä. Monet ryhmät toimivat samalla alueellisina kyläkehittämisryhminä sekä kalatalouden paikallisina toimintaryhminä Kala-Leader-brändin alla.

Mitkä ovat olleet merkittävimmät saavutukset urasi aikana Leader-toiminnassa?
En sanoisi, että itse olisin saavuttanut mitään erityistä, mutta Länsi-Uusimaa ja sen ihmiset ovat saaneet paljon aikaan yhteistyöllä. Meillä on hyvät harrastusmahdollisuudet – luonnossa liikkumisesta ohjattuun toimintaan eri yhdistyksissä. Kaikki alueemme kunnat tukevat toimintaamme, ja teemme hyvää yhteistyötä heidän kanssaan hankkeiden edistämiseksi.
Vuosien varrella on syntynyt paljon uusia työmahdollisuuksia, eikä pidä unohtaa kaikkea sitä, mitä on tehty luonnon suojelemiseksi. Kaikki verkostot, joissa olemme mukana, ovat myös erittäin tärkeitä.
Olen itsekin kehittynyt paljon työssäni – saanut lisää itsevarmuutta ja itsetuntemusta. Uskallan jopa puhua suomea julkisesti nykyään, mikä on minulle suuri saavutus.

Voisitko kertoa esimerkin hankkeesta, joka on erityisesti jäänyt mieleesi?
Monia hankkeita on jäänyt mieleeni, mutta yksi erityisesti on Länsi-Uudenmaan ensimmäinen matkailuseminaari. Idea syntyi opintomatkalla Ahvenanmaalle, jossa tapasimme paikallisia matkailusta vastaavia henkilöitä. Tavoitteena oli oppia ja saada ideoita heiltä, jotka olivat jo pitkään tehneet työtä matkailun parissa.
Matkasta inspiroituneena päätimme järjestää seminaarin Länsi-Uudenmaan matkailualalle. Seminaari pidettiin KTV-opistossa Karjaalla, ja sali oli tupaten täynnä. Olimme kutsuneet asiantuntijoita mm. Uudenmaan liitosta, ja myös ministeri Kiljunen oli paikalla. Päivä synnytti paljon uusia ideoita ja hankkeita.
Iltajuhla järjestettiin Raaseporin linnassa. Edellisenä iltana kävimme laittamassa paikan kuntoon talkoovoimin – Pomovästin hallituksen jäsenet olivat ahkerasti mukana, ja pöydät saatiin katettua hienosti. Seminaariaamuna iski kuitenkin voimakas syysmyrsky: ukkosti ja satoi kaatamalla, ja kaikki pöydät olivat lentäneet ympäri linnaa. Sotku oli valtava, mutta talkooväen ja hallituksen jäsenten avulla paikka saatiin siivottua, kun me muut osallistuimme seminaariin. Illalla aurinko paistoi, ja juhla sujui hienosti – kiitos ahkerien talkoolaisten.

Miten Leader-toiminta on vaikuttanut maaseudun kehitykseen?
Todella paljon. Ilman Leader-toimintaa Länsi-Uudenmaan maaseutu ei olisi sitä mitä se nyt on. Yksi tärkeimmistä asioista on mielestäni kaikki verkostot ja yhteistyö, joita nykyään tehdään. Rahoitus on ollut merkittävää. Kaikki investoinnit ovat olleet hyödyllisiä, ja kehittämishankkeiden kautta olemme lisänneet osaamista ja yhteistyötä. Pienellä hankkeella voidaan saada hyvä alku jollekin suuremmalle.

Mitkä ovat olleet suurimmat haasteet Leader-toiminnassa?
Suurimpia haasteita ovat olleet epätietoisuus, epäselvät ohjeet, riittämättömyyden tunne ja aikapula. Erityisesti alkuvaiheessa Hyrrä-järjestelmä ei toiminut kunnolla, mikä teki työstä haastavaa.

Miten Leader-toiminta on auttanut paikallisia yhteisöjä ja yrittäjiä?
Yhdistykset ovat kehittäneet toimintaansa ja luoneet paljon uutta tekemistä asukkaille. Ne ovat lisänneet viihtyvyyttä ja pitäneet huolta rakennuksista ja ympäristöstä. Yrittäjät puolestaan ovat luoneet uusia työpaikkoja sekä uusia palveluita alueelle.

Miten näet Leader-toiminnan tulevaisuuden Suomessa?
Toivon, että Leader-toiminta jatkuu Suomessa. Toivon myös, että päättäjät ymmärtävät, kuinka Leader-toimintatavan kautta voidaan saavuttaa loistavia tuloksia pienellä panoksella. Nykyinen maaseutuluokitus ei aina anna oikeaa kuvaa todellisuudesta – kehittämistarvetta on myös Uudellamaalla, mutta suurkaupunkialueen läheisyys saa tilastot usein näyttämään muuta.
Tarvitsemme Leader-rahoitusta, jotta voimme jatkaa elämäämme Uudenmaan maaseudulla ja saaristossa. Kaikkea ei voida hoitaa pelkän markkinatalouden keinoin. Leader on tärkeä myös hyvinvoinnin ja verkostoitumisen kannalta.

Mitä neuvoja antaisit uusille Leader-toimijoille?
Uskalla tehdä ja kokeilla uusia asioita! Älä anna byrokratian ottaa liian suurta roolia, vaan muista, mitä Leader on ja mitä kaikkea sen avulla voidaan saada aikaan. Älä kysy liikaa – toimi rohkeasti! Uskalla rikkoa rajoja ja tehdä mahdottomasta mahdollista!

Miten yhteistyö muiden Leader-yhdistysten kanssa on sujunut?
Tällä hetkellä yhteistyö muiden Leader-yhdistysten kanssa on todella hyvää. Meillä on säännöllisiä tapaamisia eri ryhmien kanssa, vaihdamme kokemuksia – itkemme ja nauramme yhdessä. Myös ELY-keskuksen henkilökunnan ja Uudenmaan Leader-ryhmien kanssa yhteistyö on erittäin toimivaa ja säännöllistä. Mietimme asioita yhdessä ja teemme paljon yhteistyötä.

Miten Leader-toiminta on muuttunut digitalisaation myötä?
Digitalisaatio on helpottanut hakemusten käsittelyä merkittävästi. Aikaisemmin hakemukset ja kaikki liitteet tulivat paperilla – kopioimme ne ja lähetimme postitse hallituksen jäsenille. Siinä oli paljon työtä ja se oli melko kallista. Nykyään hallituksen jäsenet pääsevät itse Hyrrään tutustumaan hakemuksiin sähköisesti.
Toinen muutos liittyy kokouksiin – niiden määrä on kasvanut paljon, ja välillä tuntuu, ettei tee muuta kuin istuu ruudun äärellä koko päivän. Toisaalta on hyvä, että kokouksia voi järjestää helposti ja kaikki voivat osallistua, mutta liika on liikaa. Tätä kannattaisi kyllä pohtia ja kehittää.

Mitä muistoja ja kokemuksia haluaisit jakaa urasi varrelta?
Parhaat muistot liittyvät hetkiin, jolloin jokin hanke on onnistunut ja saa nähdä konkreettisen tuloksen. Esimerkiksi Rintamamuseon ja siihen liitetyn perinnekeskuksen avajaiset Lappohjassa, Bromarvin kyläsataman avajaiset, älyroskiksen käyttöönotto Hangossa, Fanjunkarsin avajaiset Siuntiossa, ulkoilumahdollisuudet Kopparnäsin virkistysalueella Inkoossa, Veikkolan futiskenttä Kirkkonummella – muistoja on monia.
Toisia tärkeitä muistoja ovat kaikki matkat, seminaarit ja tapaamiset muiden kanssa. Teimme aikoinaan paljon yhteistyötä ruotsalaisen Leader Nedre Dalälven -ryhmän kanssa. Yhdessä teimme opintomatkan Sveitsiin ja Pohjois-Italiaan, jossa tutustuimme matkailuun ja paikalliseen ruokakulttuuriin. Oli mielenkiintoista nähdä, miten he pärjäsivät maaseudulla. Eräässä paikassa heillä oli iso kalalampi, johon oli istutettu kaloja, ja ihmiset saivat tulla sinne kalastamaan. Se tuntui hieman oudolta minulle, joka on tottunut menemään merelle kalastamaan.
Yksi tärkeä kokemus, jonka haluan jakaa, liittyy kritiikkiin. Jos sitä tulee, kannattaa ottaa selvää, mistä se johtuu. Muistan, kun meillä oli vielä POMO-rahoitus, joka sisälsi vain valtion rahaa. Parin vuoden päästä pyrimme saamaan Leader-rahoitusta, johon tarvittiin myös kuntarahaa. Järjestimme tapaamisen kaikille alueen kuntapäättäjille ja kerroimme toiminnastamme sekä mahdollisuudesta hakea Leader-rahaa. Tilaisuudessa yksi poliitikko sanoi, että "tämä on ihan huu-haata eikä tästä tule mitään". En ryhtynyt väittelemään, mutta seuraavana päivänä soitin hänelle ja kysyin, mitä hän tarkoitti ja mihin hän perustaa väitteensä. Kävi ilmi, että hän oli ymmärtänyt yhden asian täysin väärin. Kun sain selittää asian tarkemmin, tilanne korjaantui, eikä ongelmia enää ollut. Eli: uskalla tarttua härkää sarvista!

Mitä toivot tulevaisuudelta nyt, kun olet jäämässä eläkkeelle?
Toivon, että saan pysyä terveenä, nyt olisi aikaa tehdä kaikkea sitä, mihin ei ole viime vuosina ehtinyt. Minulla on lapsenlapsi, joka aloittaa koulun nyt syksyllä. Haluan olla vastassa, kun hän tulee koulusta. Viihdyn luonnossa, metsässä ja saaristossa. Tykkään ruoanlaitosta, ja nyt olisi taas aikaa hapanjuurileivontaan. Ja aikaa ystäville, matkustamiselle ja vaikka mille!

Uudenmaan ELY-keskuksen hankeasiantuntija Juha Mäkinen jäi eläkkeelle syksyllä 2025. Tässä Juhan haastattelu eläkkeen alkamisen kynnyksellä.

Miten ja milloin aloitit työsi maaseudun kehittämisen parissa?
Työni maaseudun kehittämisen parissa alkoi TE-keskuksessa vuonna 1998 yritystutkijana. Maaseutu oli tuttua jo ennen sitäkin.

Mitkä ovat olleet mieleenpainuvimmat hetket urasi varrella?
Matkan varrella on ollut hienoja kohtaamisia ja mahdollisuuksia tutustua sekä tehdä yhteistyötä erilaisten yhteisöjen ja ihmisten kanssa. Ne ovat jääneet erityisesti mieleen.

Miten maaseutu ja sen kehittäminen ovat muuttuneet urasi aikana?
Maaseudun kehittämistyö on vahvistunut ja tullut järjestelmällisemmäksi sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Ohjelmamuotoinen ja verkostomainen työtapa on kehittynyt merkittävästi. Rahoitustyökalut ovat monipuolistuneet, ja kehittämistoimilla voidaan nykyisin tavoittaa laajasti maaseudun eri toimijoita.
Maatilojen määrä on kokonaisuutena vähentynyt rajusti, mutta samalla tilakoko on kasvanut. Hevostilojen määrä kasvoi voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa, ja toimialana se kehittyi merkittävästi.

Millaisia suunnitelmia tai haaveita sinulla on eläkepäiville?
Minulla on joitakin pitkään mukana kulkeneita harrastuksia ja toimia, joiden parissa haluan jatkaa, esimerkiksi metsästys. Haluan kokeilla myös toki jotain uutta, sillä suoritin Green Cardin loppukesästä. Olen jo muutaman kerran kokeillut golflyöntejä.

Haluatko jakaa jonkin muiston, kiitoksen tai tervehdyksen?
Maaseudun kehittäminen jatkuu, maaseudulla on mahdollisuuksia!