Historian ensimmäinen Pohjois-Savon lasten ja nuorten tulevaisuusfoorumi järjestettiin 10.4. Kuopion Finnkino Scalassa. Tapahtumassa käytiin vilkasta keskustelua tulevaisuudesta, vaikuttamisesta ja tulevaisuusajattelun tärkeydestä. Lasten ja nuorten lisäksi mukana keskustelussa oli paikallispoliitikkoja, EU:n ilmastolähettiläs ja Elokapinallinen. Puheenvuorot kuultiin myös kansanedustaja Markku Siposelta sekä somepoliisi Daniel Kalejaiyelta. Tulevaisuusfoorumi huipensi syksyllä käynnistyneen Horisontin maalaajat -koulukiertueen. 

Pohjoisssavolaiset lapset ja nuoret ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta ja kokevat, että omaan tulevaisuuteen on mahdollista vaikuttaa. Valtaosa myös odottaa tulevaisuutta innolla, mutta tulevaisuus myös huolettaa jonkin verran. Suurin osa vastaajista uskoo ilmastonmuutoksen vaikuttavan omaan elämäänsä joko nyt tai myöhemmin. 11-16 -vuotiaille pohjoissavolaisille kohdennettu kysely keräsi lähes 900 vastausta, 16 eri kunnasta. 

Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman laadinta käynnistyi kaikille toimijoille yhteisellä työpajalla 1.4. Mukana oli nelisenkymmentä asiantuntijaa eri sektoreilta. Ensimmäisessä työpajassa arvioitiin ilmastonmuutoksen tuomia riskejä maakunnassa: riskien vakavuutta, todennäköisyyttä ja aikajännettä. Tilaisuudessa kuultiin Horisontin maalaajat -koulukiertueelta kerätyt lasten ja nuorten terveiset maakunnalliseen ilmastotyöhön sekä asiantuntija-alustuksia Ilmatieteen laitokselta ja ELY-keskusten valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä. 

Seuraavissa työpajoissa pureudutaan ilmastoriskeihin teemakohtaisesti. Työpajojen tavoitteena on määritellä riskien pienentämiseen tähtääviä toimenpiteitä, vastuita ja aikatauluja.

Kevään työpajojen ajankohdat: 

24.4. Ruoka- ja ravitsemusturva, kello 9.00-11.30 
28.4. Inrastruktuuri ja rakennettu ympäristö, kello 13.00-15.30
20.5. Terveyden suojelu ja edistäminen, kello 9.00-11.30
23.5. Uusiutuvat luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus, kello 9.00-11.30 

Tervetuloa mukaan!

Suomen ympäristökeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan Pohjois-Savon kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2023 olivat 1630 kt hiilidioksidiekvivalenttia. Vuosina 2007–2023 kokonaispäästöt ovat laskeneet 41 % ja asukaskohtaiset päästöt 39 %. Vuoden 2023 aikana ilmastopäästöt laskivat 6 %. Myönteinen kehitys johtuu pääosin energiasektorin ja erityisesti sähköntuotannon puhdistumisesta. Hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa tavoitevuoteen 2035 mennessä, mutta se vaatii päästövähennystoimien lisäksi voimakasta hiilinielujen vahvistamista.

Mistä löytyvät Pohjois-Savon arvokkaimmat luontoalueet eli monimuotoisuuskeskittymät? Kuinka alueet on tunnistettu, ja mitä muuta Pohjois-Savon LUMO-ohjelma sisältää? Mitä tämä kaikki tarkoittaa maanomistajille? Keväällä järjestettävissä tilaisuuksissa tarjotaan tietoa Pohjois-Savon LUMO-ohjelmasta, ohjelmassa tunnistettavista monimuotoisuuskeskittymistä sekä ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista maanomistajille. Paikalla on Pohjois-Savon ELY-keskuksen, Suomen Metsäkeskuksen ja MTK-Pohjois-Savon edustajia. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta!

Rautalampi / Teams 28.4., Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä (lyyti.fi)
Iisalmi / Teams 12.5., Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä (lyyti.fi)
Nilsiä, Kuopio / Teams 15.5., Ilmoittaudu tilaisuuteen tästä (lyyti.fi)

Pohjois-Savon LUMO-ohjelman laatiminen on käynnistynyt Priodiversity LIFE -hankkeen rahoituksella. Ohjelmaa laaditaan yhdessä sidosryhmien kanssa. LUMO-ohjelman tavoite on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen ja kehityssuunnan kääntäminen positiiviseksi maakunnan tasolla. LUMO-ohjelma ohjaa luonnon monimuotoisuustoimia alueille, joilla toimien tarve on suurin. LUMO-ohjelman osoittamien toimien toteutus on maanomistajille vapaaehtoista.

Vuoden 2025 Ilmasto- ja Luontobarometrien vastauksista ilmenee, että suomalaisten tietoisuus luontokadon etenemisestä on lisääntynyt, ja maailman luonnon tilanteesta on huolissaan valtaosa vastaajista. Useimmat suomalaiset ovat jo kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksia omassa arjessaan ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä lähiympäristössään on havainnut yli puolet vastanneista. Vastaajista 62 prosenttia katsoo, että Suomen tulee tehdä riittäviä ilmastotoimia, jotta Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. 

Vuosi 2024 oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin ja samalla Eurooppa on nopeimmin lämpenevä maanosa. Tiedot ilmenevät tuoreesta EU:n Copernicus-ilmastopalvelun ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta European State of the Climate 2024 -raportista.

Kuopion kaupunkisuunnittelua on uudistettu, jotta ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimenpiteet voidaan sisällyttää uusiin kaavoitushankkeisiin heti alkumetreillä. Kestävä kaupunkisuunnittelu edellyttää kasvaviin riskeihin varautumista ja päästöjen vähennystä, ja ne on huomioitava rakentamista ohjaavassa asemakaavassa. Kuopion asemakaavoituksen työnkulkua on kehitetty siten, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen ratkaisuihin paneudutaan kaavasuunnittelun alkaessa tätä varten kehitetyn tarkistuslistan avulla.

Alueellisten metsäohjelmien valmistelu käynnissä – Nyt on aika vaikuttaa

Uusien alueellisten metsäohjelmien valmistelu on alkanut. Metsäohjelmien valmisteluun voi osallistua vastaamalla kyselyyn ja kertoa, mitä tavoitteita ja toimia oman maakunnan metsäohjelmaan pitäisi sisällyttää. Alueellisten metsäohjelmien tärkein tavoite on vahvistaa metsien monipuolista ja kestävää käyttöä.

Kestävyysviestinnän ajatuspaja 29.4., Osa 3: Arvot ja yhteisöllisyys

Viimeisessä kestävyysviestinnän ajatuspajassa aiheena on arvot ja yhteisöllisyys: kansalaisliikkeen voima ja vaikutus. Oivalluttajana osallistujat johdattelee teemaan Protect Our Winters Finland ry:n viestintäasiantuntija ja Suomen nuorten ilmastodelegaatti Saara Böök. 

Puijo Summit 8.5. 

– ihmisen ja luonnon yhteisellä polulla

Neljättä kertaa järjestettävä Puijo Summit pureutuu ajankohtaiseen One Health -teemaan. One Health – yhteinen terveys kuvaa luonnon, ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin liittymistä tiiviisti toisiinsa. Tulevaisuusorientoitunut asiantuntijatapahtuma koostuu inspiraatiopuheista, paneelikeskustelusta ja ympäristödialogista. Tapahtuman pohjalta julkistetaan yhteinen julkilausuma. Tilaisuus järjestetään Kuopion taidelukion Lumit-näyttämöllä Kuopiossa.

Itä-Suomen energiapäivät 13.-14.5. Leppävirralla

Oletko valmis sukeltamaan energiayhteiskunnan ja teknologian nopeaan kehitykseen? Tule mukaan tapahtumaan, jossa pureudutaan energiamurroksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä pohditaan, kuinka Suomesta tehdään entistä kestävämpi ja turvallisempi paikka elää ja toimia. Tämä on tilaisuus, jota et halua jättää väliin, jos työskentelet energian, teknologian tai turvallisuuden parissa – tai jos olet kiinnostunut muovaamaan tulevaisuuden energiaratkaisuja!

Mikä on metsien ja niiden puuston kasvun merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa ja miten voimme sovittaa ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyviä tavoitteita yhteen? Muun muassa näihin kysymyksiin syvennytään maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä kansallisen metsästrategian keskustelutilaisuudessa.

Päästöistä säästöihin: maksuton sähköistämisen kurssikokonaisuus ja webinaareja

Sähköllä toimivat teollisuuden ratkaisut tekevät tuloaan, ja moni pieni tai keskisuuri yritys harkitsee vanhan koneen tai prosessin sähköistämistä. Kehittyneempi sähköinen tekniikka tarjoaa monille yrityksille uudenlaisia keinoja parantaa kustannustehokkuutta ja vähentää samalla päästöjä. Miten investoinnissa kannattaa lähteä liikkeelle?  Suomen ympäristökeskus järjestää aiheesta maksuttomia kursseja. 

Kiertotalous-Suomi -sivusto kokoaa yhteen kiertotalouteen liittyviä valtakunnallisia ja alueellisia tapahtumia. Kiertotalous-Suomi tukee yrityksiä, toimialoja, kuntia ja alueita siirtymässä kiertotalouden mukaisiin toimintamalleihin. Verkosto kokoaa yhteen yrityksiä ja organisaatioita, levittää tietoa ja edistää kiertotalouden parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa. 

Pielaveden ilmastosuunnitelma on valmistunut. Pielaveden valtuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman yksimielisesti 16.4.pidetyssä kokouksessa. Pielavesi on nyt 12. pohjoissavolainen kunta tai kaupunki, jossa on ilmastosuunnitelma tai -ohjelma.

Pielaveden ilmastosuunnitelma 2025–2035 kokoaa kunnassa jo tehdyn ilmastotyön ja uudet toimenpiteet yhteen, ja on lähtölaukaus järjestelmälliselle ilmastotyölle. Suunnitelmassa tuodaan esille kunnan ilmastotavoitteet, nykyiset päästöt, päästökehitykset ja 25 eri toimenpidettä, joilla päästövähennyksiä lähdetään tavoittelemaan.

Pielavesi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Tavoite saavutetaan vähentämällä kunnassa tapahtuvia kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta ja tarvittaessa sitomalla loput hiilinieluihin tai -varastoihin. Pielavesi ei saavuta ilmastotavoitteita vain kunnan toimilla, vaan ilmastotyöhön tarvitaan mukaan kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä ilmastotyöhön.

Tilaa Pohjois-Savon ilmastokuulumiset -uutiskirje
Mikäli et ole vielä uutiskirjeen tilaaja, laita kuukausittainen uutiskirje tilaukseen!