Vedenjakajalla
Vuosi 2024 jäi historiaan monellakin tapaa, mutta ehkäpä merkittävin uutinen oli maailmanlaajuisen ilmastonlämpenemisen ylittäminen niin kutsutun puolentoista asteen rajan. Pariisin ilmastosopimuksessa melkein kymmenen vuotta sitten maailman maat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään ja rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle kahden asteen pyrkien kohti puoltatoista astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Nyt tuo raja ylitettiin ensimmäisen kerran.
Ilmastotutkimuksessa ei kuitenkaan puhuta Pariisin sopimuksen rajan rikkoutumisesta, sillä vuosien välinen vaihtelu on suurta. Todennäköisesti tulemme vielä lähitulevaisuudessa kokemaan vuosia, jotka ovat viileämpiä kuin vuosi 2024. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kuitenkin arvioi, että Pariisin sopimuksen raja menee pysyvämmin rikki 2030-luvulla.
Yleinen maailmanpoliittinen tilannekaan ei edistä tällä hetkellä ilmastonmuutoksen rajoittamista. Yhdysvaltain päätös vetäytyä jälleen ilmastosopimuksen piiristä ja konfliktien kierre maailmalla vievät huomiota pois pitkän ajan turvallisuusuhkista, joista ympäristön- ja ilmastonmuutos on suurin. Davosin talousfoorumissa ilmastonmuutos oli pääteema vielä muutama vuosi sitten, mutta taloudenkin huomio on kääntynyt puolustusteollisuuden, tekoälyn ja protektionismin suuntaan.
Ilmastotoimien vaikutukset näkyvät jo EU-alueella
Mahtui viime vuoteen myös positiivisia uutisia. Euroopan ympäristöviraston EEA:n mukaan koko EU-alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet jo 37 % vuoden 1990 tasosta. EU:n yhteinen tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ilman maankäyttösektoria ovat laskeneet samaan aikaan jopa 43 % erityisesti energiantuotannon vähäpäästöisyyden myötä. Edistystä on siis tapahtunut ja siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan käynnissä.
Suomen ensimmäinen ilmastolaki astui voimaan vuonna 2015. Pääministeri Marinin hallituksen aikana lakia päivitettiin ja hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 asetettiin osaksi ilmastolain tavoitteita. Nyt astuessamme vuoteen 2025 olemme tämän kehityksen puolivälissä. Seuraavat kymmenen vuotta eivät ole ainoastaan vedenjakaja Suomessa, mutta jotta globaali lämpeneminen saadaan pidettyä alle kahdessa asteessa, tulee globaalin päästöjen kasvun pysähtyä tämän vuosikymmenen aikana ja alkaa vähentyä.
Yhteinen tavoite, omat toimenpiteet
Yksikään valtio ei voi saavuttaa ilmastotavoitteita yksin, eikä yksikään alue, kunta tai yritys voi pelastaa koko maailmaa. Mutta tekemällä kukin oman osuutemme ilmastotalkoissa, on mahdollista pysäyttää lämpenemiskehitys ja rajoittaa muutosten laajuutta. Tämän lisäksi meidän tulee varautua ja sopeutua tuleviin muutoksiin.
Ilmasto- ja energiastrategiatyö on Lapin osalta edennyt vaiheeseen, jossa jalkaudumme Lappiin ja eri toimialojen pariin pohtimaan yhdessä keinoja hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua tulevaan muutokseen. Ilmatieteen laitoksen tuottama tieto on osoittautunut jo nyt erittäin arvokkaaksi ja keskustelua herättäväksi ja toimijoiden ymmärrys ilmastonmuutoksen vaikutuksista Lapissa on kasvanut.
Tieto lievittää myös tuskaa. Lapin ilmasto on jo lämmennyt noin puolitoista astetta. Tuleva lämpeneminen puolestaan riippuu siitä, miten pystymme hillitsemään kasvihuonekaasupäästöjä. Jokainen päästetty tonni kiihdyttää muutosta, jokainen säästetty puolestaan hidastaa sitä. Konkreettisilla teoilla voimme vaikuttaa siihen, miten paljon Lapin ilmasto tulevaisuudessa muuttuu.
Kevään aikana on tarjolla runsas kattaus erilaisia tilaisuuksia, joissa ilmastonmuutokseen tartutaan eri näkökökulmista. Tehemä tämänki yhessä pois!
Juuso ja muu strategiahanketiimi
